Kovinta luokkaa. Kuva: Getty Images
Kovinta luokkaa. Kuva: Getty Images

Eivät, mutta ne näyttävät voimistuneen, ainakin tropiikissa.

Myrskyt voidaan karkeasti jakaa kahteen: trooppisiin ja keskileveysasteiden myrskyihin.

Trooppiset myrskyt, kuten hurrikaanit, esiintyvät nimensä mukaisesti lähinnä tropiikissa. Suomessa myrskyt taas ovat keskileveysasteiden myrskyjä.

Tutkimusten mukaan keskileveysasteiden myrskyt eivät ole viime vuosikymmeninä lisääntyneet. Tämä koskee sekä Suomea että muuta maailmaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Myrskyjen määrä vaihtelee suuresti vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi 1990-luvun alussa Atlantilla vallitsi matalapainevoittoinen sää, mikä ilmeni myrskyisyytenä Suomenkin merialueilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pidemmältä ajalta keskileveysasteiden myrskymääristä ei uskalla sanoa mitään varmaa. Tämä johtuu siitä, että myrskyt esiintyvät usein etäällä maa-alueista, keskellä suuria meriä. Näistä etäisistä myrskyistä saatiin luotettavia tietoja vasta 1970-luvulla, kun havainnoinnissa alettiin käyttää apuna satelliitteja.

Myöskään trooppisten myrskyjen määriä ei tunneta kovin pitkältä ajalta.Teknologia myrskyjen seurantaan on kuitenkin kehittynyt hurjasti viime vuosikymmeninä. 40:n viime vuoden aikana ei ole havaittu mitään selkeää trooppisten myrskyjen yleistymistä.

Aivan hiljattain on todettu, että voimakkaimpien, luokkien 3–5 trooppisten myrskyjen todennäköisyys on hieman kasvanut. Luokan 5 tuulet puhaltavat yli 70 metriä sekunnissa.

Myrskyjen yltyminen on johdonmukaista, koska ilmasto lämpenee . Samalla lämpenee merivesi, jonka lämpöä trooppiset myrskyt käyttävät energianaan.

Vastaajana Mika Rantanen,

sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen tutkija, Ilmatieteen laitos.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2020

Sisältö jatkuu mainoksen alla