Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Maan Kuu loistaa harvinaisen kirkkaasti. Kaksi seikkaa selittää.

Kuita on aurinkokunnan muillakin planeetoilla, mutta Maan kuutamo on aivan omanlaisensa.

Maa on kuullisista planeetoista kaikkein lähimpänä Aurinkoa. Kuun pinnalle lankeaa siksi poikkeuksellisen runsaasti sen valoa. Jo siksi Kuu näyttää kirkkaalta.

Lisäksi Kuu on hyvin suurikokoinen. Sen halkaisija on yli neljännes Maan halkaisijasta. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Maa–Kuu-järjestelmästä voisi puhua kaksoisplaneettana. Kuutamomme on siis komea siksikin, että Kuu näkyy taivaalla varsin suurena.

Mars on ainoa toinen kiviplaneetta, jolla on kuu. Sillä on niitä kaksi, Phobos ja Deimos, mutta ne ovat hyvin pienikokoisia. Illmeisesti ne ovat Marsin kiertoradalleen kaappaamia tummapintaisia asteroideja. Ne heijastavat paljon vähemmän Auringon valoa kuin oma Kuumme.

Kaasuplaneetoilla on kymmeniä kuita. On tosin vaikeaa istua ihailemassa kuutamoa, jollei planeetalla ole kiinteää pintaa.

Jupiterin taivaalla seikkailee peräti neljä kuuta, jotka ovat samaa kokoluokkaa kuin oma kiertolaisemme tai jopa suurempia. Jupiter kuitenkin kiertää Aurinkoa niin kaukana, että sen kuiden kirkkaus ei vedä vertoja Kuulle.

Vastaajana Anne Liljeström, toiminta- ja tiedotussuunnittelija, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2015.

Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018