Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012

Hieman yleistäen voi sanoa, että lintujen höyhenpeite on kehittynyt vuoden kestäväksi suojapinnaksi, jonka uusiminen juuri ennen talvea parantaa lämmöneristystä merkittävästi.

Lintulajit, jotka elävät koko vuoden lauhkealla ja kylmällä ilmastovyöhykkeellä, vaihtavatkin höyhenpukunsa loppukesän ja syksyn aikana. Sisimmäksi höyhenpeitteeseen kasvaa myös untuvia parantamaan ilmakerroksiin perustuvaa lämmöneristystä.

Esimerkiksi varpusen tuoreen höyhenpeitteen on mitattu painavan 70 prosenttia enemmän kuin vanhan ja kuluneen. Vastaavia eroja on useimmilla muillakin varpuslintulajeilla.

Höyhenet ovat kuollutta ainesta ja kuluvat ajan mittaan reunoistaan. Kuluminen kiihtyy keväällä, kun auringon uv-säteily voimistuu.

Untuvat alkavat putoilla keväällä pesinnän alkaessa. Linnun mahapuoli on varsinkin hautovilla naarailla aivan paljas. Sitä peittävät vain sen päälle kaartuvat pintahöyhenet.

Useimmilla tutuilla varpuslinnuillamme on vain yksi täydellinen sulkasato vuodessa ja siten myös vain yksi puku. Kysymykseen voisikin vastata myös niin, että talven tullessa lintujen höyhenpuku on lämmöneristykseltään parhaimmillaan, ja kesäpuku eroaa siitä lähinnä kulumisen ja eristystä lisäävän untuvakerroksen vähenemisen takia.

Suomessa on myös tropiikissa talvehtivia lintuja, ja niistä monet vaihtavat höyhenpukunsa vasta syysmuuton jälkeen, monet vasta ennen kevätmuuttoon lähtöä. Niiden höyhenpuku on parhaimmillaan kevätmuuton aikana.

Vastaajana Esa Lehikoinen, ekologian dosentti, Turun yliopisto

Vastaaja:


Esa Lehikoinen


ekologian dosentt


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti