Taipuu muttei taitu. Kuva: Getty Images
Taipuu muttei taitu. Kuva: Getty Images

Usein juuret pettävät ennen runkoa ja puu kaatuu eikä katkea.

Puiden tuulenkestävyyttä on tutkittu muun muassa vinssaamalla puita nurin, mittaamalla keinotekoisia mallipuita tuulitunneleissa sekä analysoimalla metsissä toteutuneita tuulituhoja.

Yleispätevää vastausta siihen, kuinka paljon puu voi huojua ennen kuin katkeaa, on vaikea antaa, koska puut ja niiden ominaisuudet sekä huojumistilanteet vaihtelevat paljon.

Jonkinlaista osviittaa voi saada Suomessa tehdyistä kokeista, joissa pystytettiin noin 12 metriä korkeita mäntyjä jäisen maan aikaan kallistumaan keskimäärin miltei 40 asteen kulmaan ennen katkeamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yleisenä huojumisen maksimikulmana tätä ei voida kuitenkaan pitää, sillä kokeessa käytetty veto ja kovassa tuulessa puuhun kohdistuva liike poikkeavat toisistaan. Monesti juuret pettävät ennen runkoa, ja silloin puu kaatuu juurineen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksissa keskitytään tyypillisesti määrittämään tuulen nopeuden vähimmäistasoa, joka johtaa puun katkeamiseen.

Siihen taas vaikuttavat monet tekijät, kuten puuaineksen ominaisuudet sekä puun koko, muoto ja laji.

Tuulisissa oloissa kasvaneet puut kestävät paremmin kuin suojassa kasvaneet, koska puu reagoi tuulen aiheuttamaan rasitukseen muuttamalla kasvutapaansa. Tätä ilmiötä kutsutaan thigmomorfogeneesiksi.

Vastaajana Susanne Suvanto,

Tutkijat, Luonnovarakeskus Luke. 

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla