Paksua syntyy flunssassa. Kuva: Shutterstock
Paksua syntyy flunssassa. Kuva: Shutterstock

Karkea arvio: 105 litraa.

Jos rää’ksi tulkitaan nenästä ulos valuva erite, päästään seuraavanlaiseen karkeaan laskelmaan.

Suomalainen sairastaa noin neljä flunssaa vuodessa, joista kukin kestää keskimäärin seitsemän vuorokautta. Käytämme niistämiseen noin 10 nenäliinaa päivässä, ja yksi liina imee enimmillään kaksi millilitraa. Tämän perusteella nenästä poistuisi vuorokaudessa 20 millilitraa eritettä. Vuosituotannoksi saadaan 560 millilitraa räkää. Ihminen elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, joten elinaikainen tuotanto on lähes 45 litraa eli neljä ja puoli ämpärillistä.

Nenä vuotaa kuitenkin myös muulloin kuin flunssaisena. Jos tätä räkää heruu pari millilitraa päivässä, se tekee 80 vuoden kuluessa melkein 60 litraa eli kuusi ämpärillistä.

Hengitysteiden eri kohdissa syntyy hieman erilaista räkää. Tyypillisesti sitä tuottavat nenän ja nielun limakalvot.

Normaali pintoja suojaava ja kostuttava lima on yleensä kirkasta. Kunnon flunssassa siihen sekoittuu kudosnestettä, kuolleiden limakalvosolujen jäännöksiä, puolustussoluja, viruksia ja bakteereja. Paksut hyhmäiset osat kirkkaan liman seassa koostuvat soluista ja niiden rippeistä. Tautisenkin räästä suurin osa on tavallista limasolujen eritettä.

Vastaajana Pentti Huovinen,

bakteeriopin professori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti