Kuva Shutterstock.
Kuva Shutterstock.

Noin puolentoista voileivän verran.

Keskimäärin aivojen toimintaan kuluu 20 prosenttia elimistön energia-aineenvaihdunnasta. Jos 70 kiloa painava ihminen kuluttaa päivässä 2 100 kilokaloria, aivojen osuus on 420 kilokaloria. Tuon energiamäärän saa puolestatoista voileivästä. Henkiset ponnistelut lisäävät aivojen energiankulutusta hyvin vähän.

Aivot käyttävät pääasiallisena energianlähteenään sokeria, ja riittävä veren glukoosipitoisuus on tarpeen hermosolujen normaalille toiminnalle. Muiden kudosten tärkein energianlähde ovat rasvahapot, erityisesti silloin kun ateriasta on aikaa. Elimistö huolehtii ensisijaisesti aivojen glukoosintarpeesta ja vasta sitten muiden kudosten.

Kun ihminen on ollut syömättä kymmenen tuntia, aivojen osuus glukoosin kulutuksesta on jopa 60 prosenttia. Hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen osuus laskee kymmeneen prosenttiin, koska silloin lihakset varastoivat sokeria verenkierrosta.

Vastaajana Pirjo Nuutila, aineenvaihduntatutkimuksen professori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2014.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5363
Liittynyt9.1.2011

Paljonko aivot kuluttavat energiaa?

Tuosta ei ole pelkoa! Tuo aivojen simulointiprojekti on harhaanjohtavaa, koska emmehän me edes tiedä tarkkaan kuinka yksittäinen neuroni toimii saatika ymmärtäisimme kuinka ne toimivat kokonaisuutena. En itse ymmärrä edes mitä tällä aivojen simuloimisprojetilla ajetaan takaa, mutta en yhtään ihmettelisi että kyse olisi huuhaasta tai kurzweililaisesta pseudotieteestä.
Lue kommentti

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Paljonko aivot kuluttavat energiaa?

jussipussi 29.05.2014 klo 09:51 Ronron 25.05.2014 klo 19:49 jussipussi 24.05.2014 klo 21:11 Watteina noin 20-30 W Jos aivot emuloitaisiin nykyisellä tietotekniikalla se vaatisi energiaa noin 1 gigawatin ja korttelin verran hardista Onko näin? Aika hämmentävää. Pistää miettimään. Aivot on jokseenkin tehokkaaksi muotoutunut elin. Täytyyhän sen olla. Vähällä energialla suunnattoman suuri "laskentateho". Juu se on "uskomaton värkki". Tuo kaupunkikorttelin koko on parhailla nykyisillä...
Lue kommentti

くそっ!

Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018