Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2008



Suomalaisten keskipituus kasvoi 1900-luvun ajan senttimetrin vuosikymmenessä eli yhteensä noin kymmenen senttiä.

Kehitys oli samansuuntainen muualla Euroopassa ja selittyy elintason nousulla.

Geenit säätävät ihmisen maksimipituuden, mutta sen, saavutetaanko tämä maksimi, ratkaisevat ympäristötekijät. Suurin merkitys on riittävällä proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden saannilla parin ensimmäisen elinvuoden aikana. Ravitsemustilanteen lisäksi hujahtamistamme selittää hygienian parantuminen, sillä lapsuusiän sairaudet voivat hidastaa pituuskasvua.

Nykyisten nelikymppisten eli vuosina 60–69 syntyneiden miesten keskipituus on 179 senttiä ja naisten 165. Hollantilaiset ovat tunnetusti Euroopan pisimpiä, mutta Afrikassa on vielä pidempiä heimoja.

Väestötasolla alamme pian olla lähellä maksimipituutta, sillä länsimaissa jo 90 prosenttia ihmisten välisistä pituuseroista johtuu geeneistä. Vielä ennen toista maailmansotaa ympäristötekijät vaikuttivat paljon enemmän suomalaisten pituuskasvuun, sillä ravitsemustilanne oli huonompi.

Ennen 1900-luvun teollistumisen aikaa elinoloissa oli suuria vaihteluita myös muualla Euroopassa. Vaikka 168-senttinen Napoleon olisi meidän silmissämme pätkä, hänellä oli vartta noin neljä senttiä enemmän kuin sen ajan ranskalaismiehillä keskimäärin.

Vastaaja:


Karri Silventoinen


kansanterveystieteen dosentti


Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla