Maapallolla eläneiden ihmisten määrän laskemista voisi pitää mahdottomana tehtävänä, vaikka ihmiskunnan - suunnilleen nykymuotoisen ihmisen - iäksi olettaisi "vain" 100 000 vuotta.

Ensimmäisillä kansallisilla väestölaskennoilla on ikää runsaat 200 vuotta, ja koko maailman kattavia kelvollisia tilastoja on laadittu vasta joitakin vuosikymmeniä. Kohtuullisissa virherajoissa liikkuvia arvioita maapallon väkiluvun kehityksestä on parin vuosituhannen ajalta. Näiden tietojen perusteella voidaan kuitenkin laskea mielekäs arvio maapalloa kansoittaneiden ihmisten määrästä, koska väestömäärä on lähtenyt toden teolla kasvuun vasta parin viime vuosisadan kuluessa. Miljardin ihmisen raja ylitettiin vuoden 1800 vaiheilla, ja ajanlaskun alussa väestöä oli vain joitakin satoja miljoonia. Tätä aiemmin eli suurimman osan ihmiskunnan historiaa määrä on ollut enintään joitakin satojatuhansia.

Kaikki tämä merkitsee sitä, että suurin osa maailman ihmisistä on elänyt ajanlaskun alun jälkeisinä kahtena vuosituhantena. Kun meillä lisäksi on varsin hyvä käsitys syntyneisyydestä eli syntyneiden lasten määrästä väestömäärään verrattuna, voidaan esittää arvio maapallolla eläneiden ihmisten määrästä: se on sama kuin kaikkina aikoina syntyneiden ihmisten määrä.

Arviot vaihtelevat hieman sen mukaan, mitä väkiluku- ja syntyneisyysoletuksia käyttää, mutta yleensä laskelmat tuottavat 46-53 miljardia henkeä. Eikä arvio juuri muutu, vaikka ihmiskunnan katsoisi vanhemmaksi kuin satatuhatta vuotta. Koko ihmismäärästä runsaat 30 miljardia on elänyt 2000 viime vuoden aikana. Itse asiassa nykyinen 5,75-miljardinen väestö muodostaa yli kymmenesosan kaikista maapalloa kansoittaneista ihmisistä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1996

Vastaaja:


Kari Pitkänen


väestötieteen dosentti


Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla