Kuva: istock
Kuva: istock

Yksittäiset lumikiteet painavat tyypillisesti alle milligramman.

Kun kiteet liittyvät ilmakehässä yhteen ja muodostavat satojen tai tuhansien kiteiden joukkoja, syntyy lumihiutaleita. Niiden koko voi tietyissä sääoloissa kasvaa ”jalkarättiluokkaan”.

Jättiläismäisistä lumihiutaleista on muistiinpanoja erityisesti Pohjois-Amerikasta. Suurimmat raportoidut hiutaleet satoivat Montanassa 28. tammikuuta 1887, kun postinkantaja oli menossa Fort Keoghin lähellä Matt Colemanin farmille. Taivaalta alkoi tulla hiutaleita, joista suurimman halkaisijaksi postinkantaja mittasi 15 tuumaa eli 38 senttiä.

Paksuutta hiutaleella oli lähes kahdeksan tuumaa eli parikymmentä senttiä. Punnitusta postimiehen ei tiedetä tehneen, mutta hiutaleen painoksi on arvioitu noin 200 grammaa. Kiteitä tällaisessa jättiläisessä on täytynyt olla satojatuhansia.

Euroopasta on tiedossa vain halkaisijaltaan kymmensenttisiä hiutaleita. Niitä satoi Berliinin lähellä 10. tammikuuta 1915. Nämä hiutaleet olivat soikeita ”lautasia”, joten niiden paino jää varmasti alla kymmenesosaan Montanan hiutaleista.

Suomen ennätyshiutaleista ei ole havaintoa, mutta nykyisillä menetelmillä voitaisiin käynnistää mittauskampanja. Todennäköisesti olisi myös mahdollista kehittää malli, jolla voitaisiin laskea hiutaleen maksimikoko ilmakehän luotaustietojen perusteella.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2007

Vastaaja:
Esko Kuusisto
hydrologi
Suomen ympäristökeskus