Pitää paikkansa.

Suurin osa elimistön lämmöstä kulkeutuu ihon pinnalle veren välityksellä, osa taas siirtyy johtumalla kudosten läpi. Koska rasvakerroksessa on vähän verisuonia, se hidastaa lämmön siirtymistä sisäelimistä iholle. Paksu rasvakerros siis muodostaa takin kaltaisen lämpöeristeen.

Eristyksestä on hyötyä kylmävesialtistuksissa, esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Naisilla on yleensä vastakkaista sukupuolta paksumpi ihonalainen rasvakerros, joten paikallaan kelluessaan he jäähtyvät kylmässä vedessä hitaammin kuin miehet.

Rasva on myös energianlähde. Se tuottaa lämpöä ”palaessaan”, ja elimistö käyttää rasvaa polttoaineena erityisesti pitkään kestävissä, keskiraskaissa liikunta- ja työsuorituksissa. Sivutuotteena ihminen voi laihtua.

Vastasyntyneellä elimistön lämmönsäätö perustuu suurelta osin aineenvaihdunnallisesti aktiiviseen ruskeaen rasvaan, jota on aluksi noin 2–6 prosenttia ruumiinpainosta. Määrä vähenee asteittain kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana.

Aikuisella ruskean rasvan toiminnasta lämmöntuotossa ei ole saatu selvää näyttöä. Tällä rasvalla saattaa kuitenkin olla merkitystä kylmään sopeutumisessa, sillä ruumiinavauksissa sitä on löydetty suurten verisuonten ympäriltä muun muassa rappioalkoholisteilta ja ulkotyöntekijöiltä, jotka ovat pitkään altistuneet kylmälle. Muutamissa tutkimuksissa ruskeaa rasvaa on löydetty myös avantouimareilta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2006

Vastaaja:


Raija Ilmarinen


erikoistutkija


Työterveyslaitos