Pitää paikkansa.

Suurin osa elimistön lämmöstä kulkeutuu ihon pinnalle veren välityksellä, osa taas siirtyy johtumalla kudosten läpi. Koska rasvakerroksessa on vähän verisuonia, se hidastaa lämmön siirtymistä sisäelimistä iholle. Paksu rasvakerros siis muodostaa takin kaltaisen lämpöeristeen.

Eristyksestä on hyötyä kylmävesialtistuksissa, esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Naisilla on yleensä vastakkaista sukupuolta paksumpi ihonalainen rasvakerros, joten paikallaan kelluessaan he jäähtyvät kylmässä vedessä hitaammin kuin miehet.

Rasva on myös energianlähde. Se tuottaa lämpöä ”palaessaan”, ja elimistö käyttää rasvaa polttoaineena erityisesti pitkään kestävissä, keskiraskaissa liikunta- ja työsuorituksissa. Sivutuotteena ihminen voi laihtua.

Vastasyntyneellä elimistön lämmönsäätö perustuu suurelta osin aineenvaihdunnallisesti aktiiviseen ruskeaen rasvaan, jota on aluksi noin 2–6 prosenttia ruumiinpainosta. Määrä vähenee asteittain kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana.

Aikuisella ruskean rasvan toiminnasta lämmöntuotossa ei ole saatu selvää näyttöä. Tällä rasvalla saattaa kuitenkin olla merkitystä kylmään sopeutumisessa, sillä ruumiinavauksissa sitä on löydetty suurten verisuonten ympäriltä muun muassa rappioalkoholisteilta ja ulkotyöntekijöiltä, jotka ovat pitkään altistuneet kylmälle. Muutamissa tutkimuksissa ruskeaa rasvaa on löydetty myös avantouimareilta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2006

Vastaaja:


Raija Ilmarinen


erikoistutkija


Työterveyslaitos

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018