Ei niin paljon paremmin, että se käytännössä juuri auttaisi laihduttamista verrattuna lenkkeilyyn esimerkiksi aamupalan jälkeen.

Liikkuessa elimistö ottaa energiansa lähinnä rasvoista ja hiilihydraateista sekä vähäisemmässä määrin proteiineista. Paaston aikana lihasten ja maksan glykogeenit eli varastohiilihydraatit ovat vähissä. Silloin elimistö käyttää kehon rasvoja ja tavallista enemmän myös lihasten proteiineja. Siksi esimerkiksi ruokailua edeltävän aamulenkin aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen rasvoja saattaa kulua energiaksi hieman tavallista runsaammin.

Tutkimusten mukaan liikunnan aikaisella rasvojen käytöllä energiaksi on kuitenkin hyvin vähän vaikutusta siihen, kuinka paljon rasvoja kuluu energiaksi koko päivän aikana tai kuinka paljon liikunta vähentää kehon rasvavarastojen määrää ajan mittaan. Tärkeintä rasvojen lähdölle on liikunnan ja syömisen vaikutus pitkän ajan energiatasapainoon. Ravinnon ajoituksella on toki merkitystä, mutta vähemmän. Liikunta on hyödyllistä kehon koostumukselle, terveydelle ja suorituskyvylle, olipa maha tyhjänä tai ei.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2013

Vastaaja:


Juha Hulmi


liikuntafysiologian tutkijatohtori


liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti