Viherseinässä on taikaa. Kuva: Shutterstock
Viherseinässä on taikaa. Kuva: Shutterstock

Orgaanisia haitta-aineita häviää merkittäviä määriä.

Huoneilma sisältää orgaanisia ja epäorgaanisia kaasuja sekä bioaerosoleja, kuten bakteereita ja homeita. Huonekasvit puhdistavat niitä jossain määrin.

Yhdysvaltalaistutkimus mittasi 28 tavallisen huonekasvin kykyä puhdistaa sisäilmasta bentseeniä, tolueenia, oktaania, trikloorietyleeniä ja terpeeniä.

Kaikkia viittä epäpuhtautta poistivat tehokkaimmin purppurapronssilehti (Hemigraphis alternate), euroopanmuratti (Hedera helix), isoposliinikukka (Hoya carnosa) ja hienohelma (Asparagus densiflorus).

Purppurajuoru (Tradescantia pallida), valkopitsilehti (Fittonia argyroneura) ja limoviikuna (Ficus benjamina) tehosivat osaan aineista, keisarinaralia (Polyscias fruticose) vain oktaaniin.

Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen tuoreessa hankkeessa selvitettiin, puhdistavatko viherseinät sisäilman kemikaaleja. Viherseinä koostui kasveista juurineen, kasvualustasta sekä automaattisista veden ja ilman kierrätyssysteemeistä.

Kahden kokeen perusteella oli selvää, että viherseinät pystyvät poistamaan merkittäviä määriä orgaanisia haitta-aineita huoneilmasta. Testissä oli mukana seitsemän erilaista kemikaalia: bentseeniä, tolueenia, oktaania, ksyleeniä, pineeniä, n-dekaania ja 2-etyyliheksanolia.

Aukottomasti ei ole vielä pystytty todistamaan sitä, mikä viherseinän osa poistaa haitta-aineet. Tapahtuuko se kasveissa, kasvatusalustassa vai vedessä? Vai sitoutuvatko yhdisteet johonkin pintamateriaaliin? Mikä vaikutus on mikrobien aineenvaihdunnalla?

Tutkimme paraikaa, mitkä mikrobit ovat aktiivisia puhdistusprosessissa. On oletettavaa, että tavalliseen multaan istutettujen huonekasvien puhdistusteho ilman vesi- ja ilmakiertoa on vähäisempi kuin samalla kasvimäärällä varustetun viherseinän.

Vastaajana Arja Tervahauta,

dosentti, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti