Kannattaa nostaa hitaasti. Kuva: Getty Images
Kannattaa nostaa hitaasti. Kuva: Getty Images

Moni reagoi kuin pyörtyisi, mutta tajunnan menetys on osoitettu vain ihmisillä.

Asiasta on varsin vähän tietoja. Eläimet voivat reagoida pyörtymisen tapaan kaatumalla. Näin tekevät eräiden koirarotujen edustajat ja niin kutsutut pyörtyvät vuohet. Jotkin ärsykkeet saavat ne jäykistämään kaikki lihaksensa. Syynä on geenivirhe.

Hevoset taas saattavat romahtaa äkillisissä tilanteissa, kuten satulavyötä kiristettäessä. Samoin voi käydä orille astumisen jälkeen. Osa romahduksista voi olla ”aitoja” pyörtymisiä.

Lähes kaikki eläimet tekeytyvät valekuolleeksi joutuessaan pedon kynsiin. Reaktio muistuttaa pyörtymistä, mutta eläimet pysyvät tajuissaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lääketieteessä pyörtyminen määritellään nimenomaan tajunnan menetykseksi. Syynä on heikentynyt aivojen verenkierto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisen pyörtymisen syyksi on arveltu pystyä asentoamme. Nouseminen nopeasti ylös tai pitkä seisominen voi häiritä veren kiertoa aivoihin.

Muilla kädellisillä, kuten gorilloilla ja simpansseilla, ei ole havaittu pyörtymistä. Ihmisellä verestä ohjautuu aivoihin suurempi osa kuin niillä, joten myös riski verenkierron häiriöön asennon muutoksissa on suurempi.

Pitkäkaulaisten eläinten verenpainetta ja sydämen toimintaa on tutkittu paljon. Tunnetaan ainakin yksi vanha tapaus, jossa kirahvin kaula oli tutkimusten ajaksi tuettu pystyasentoon useiksi tunneiksi, minkä seurauksena eläin romahti ja menehtyi. Oliko kyse stressireaktiosta vai pyörtymisestä, jäi epäselväksi.

Tutkijat ovat havainneet, että kirahvi nostaa ja laskee kaulaansa jopa suureksi eläimeksi erityisen hitaasti ja juodessaan se on etujalat harallaan, vaikka yltäisi veteen muutenkin. Eläin saattaa toimia näin pienentääkseen pään ja sydämen korkeuseroa ja välttääkseen pyörtymisen.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2020

Sisältö jatkuu mainoksen alla