Ääni menee ohi, mutta kehon tärinä piirtyy. Kuva: Shutterstock
Ääni menee ohi, mutta kehon tärinä piirtyy. Kuva: Shutterstock

Kunnolla naurava paikantuu muutaman metrin päästä.

Vaikka seismometrit ovat herkkiä laitteita mittaamaan maanliikettä, niin nauruun ne reagoivat heikosti.

Tähän on olennaisesti kaksi syytä.

Ensimmäinen ja tärkeämpi syy liittyy maan ja ilman rajapintaan. Ääni ennemmin heijastuu maanpinnasta kuin taittuu maahan, jolloin useimmat äänilähteet eivät aiheuta seismometrillä mitattavissa olevaa maanliikettä.

Samaa ilmiötä voi havainnoida myös arkielämässä esimerkiksi alikulkutunneleissa: Ääni ei imeydy helposti pintoihin, ja heijastukset aiheuttavat sopivissa oloissa voimakkaan kaiun.

Toinen syy on se, että seismometrit rekisteröivät pääasiassa ihmisen nauruääntä matalampaa taajuusaluetta. Ihmisen naurun taajuus on voimakkaimillaan noin 1 000–2 000 hertsissä, mutta seismometrit rekisteröivät pääasiassa alle muutaman sadan hertsin taajuuksia.

Vaikka seismometri ei reagoi itse ääneen, niin sillä pystyy kyllä rekisteröimään nauravan koehenkilön muutaman metrin päästä.

Ihan pieni hihitys tuskin on mitattavissa, mutta kunnolla nauravan ihmisen kehon tärinä kulkeutuu suoraan maahan jalkojen kautta, ja tuota tärinää seismometri pystyy mittaamaan.

Vastaajana Tommi Vuorinen,

seisomologi, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti