Kyllä riittäisi.

Lihasta supistavien yksittäisten myosiini- ja aktiinimolekyylien tuottama voima on paljon vetymolekyylin kovalenttia sidosta heikompi, mutta niiden joukkovoima riittää tehtävään helposti.

Hyvän suuruusluokka-arvion tarvittavasta voimasta saa jakamalla kovalentin sidoksen noin yhden elektronivoltin (eV, 1,6x10–19 Nm) energian sidoksen noin yhden ångströmin (10–10 m) pituudella. Tulos on suuruusluokkaa 10–9 newtonia (N), eli noin mikrogramman kymmenyksen painoa vastaava voima. Ihmisen lihakset nostavat helposti 10 kilogrammaa eli tuottavat yli 100 newtonin voiman.

Entä jos vetymolekyylin eli kahden rinnakkaisen vetyatomin sijasta lähdetään repimään heliumatomin ydintä kahdeksi vetyatomin ytimeksi? Ytimessä vaikuttava vahva vuorovaikutus on nimensä mukaisesti paljon vahvempi kuin molekyylejä koossa pitävät sähköiset vuorovaikutukset. Tyypilliset mittaluokat ovat 1 MeV (noin 10–13 Nm) ja 1 fm (10–15 m), eli lihasvoimaa tarvitaan noin 100 newtonia.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2013

Vastaaja:
Mikko Voutilainen
tutkijatohtori
alkeishiukkasfysiikan osasto, Helsingin yliopisto

JPI
Seuraa 
Viestejä25938
Liittynyt5.12.2012

Riittäisikö ihmisen lihasvoima kahden vetyatomin repimiseen irti toisistaan?

Noin niinku yleistajuisesti jos sitenkään: Muistan joskus lukeneeni,että kvarkkien vetäminen irti toisistaan vaatisi noin 140,000N (14 tonnia) voiman. Koska kvarkkeja ei kuitenkaan voi olla irrallisina/vapaiha hiukkasina, niin tuo voima tarvitaan vetämään kvarkkeja irti toisistaan siten, että jonkin matkan s välein putkahtaa aina esiin uusia kvarkkeja. Siis energia F*s on käytössä uusien ketjun linkkien (=kvarkkien) muodostumiselle.
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti