Kysy

Saavatko muut eläimet identtisiä kaksosia?

klo 0:00 | 16.5.2003
Päivitetty
klo 0:00 | 16.5.2003

Identtiset kaksoset syntyvät hedelmöityneen munasolun jakautuessa yksilönkehityksen alkuvaiheessa kahdeksi erilliseksi soluksi.

Kyseessä on eräänlainen ”vahinko”, joka voi sattua myös muille lajeille kuin ihmiselle.

Seksuaalisesti lisääntyvillä lajeilla kuten nisäkkäillä identtiset kaksoset ovat harvinaisia. Niitä kuitenkin tunnetaan muun muassa sioilta, hiiriltä ja naudoilta. Eläimille syntyneiden identtisten kaksosten tunnistaminen on vaikeaa ja vaatii geneettisiä testejä.

Suvuttomasti lisääntyvillä lajeilla ”identtiset kaksoset” taas ovat sääntö eivätkä poikkeus. Esimerkiksi partenogeneettisesti eli neitseellisesti lisääntyvän eliön kaikki jälkeläiset ovat identtisiä kaksosia sekä keskenään että emonsa kanssa. Ne kaikki ovat geneettisesti identtisiä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2003

Vastaaja:


Markku Koskenvuo


kansanterveystieteen professori


Turun yliopisto

Tallenna  
Tallenna  

Suosituimmat

Kysy

Miten saappaisiin pääsee kiviä?

klo 9:02 | 29.8.2018
Mahtuu vaikka murikka. Kuva: Getty Images

Painon siirto synnyttää sopivan raon.

Kävellessä saappaan pohjaan tarttuu hiekkaa, ja kun ponnistava jalka nousee ylös, sitä irtoaa. Miten kauas jyväset ryöpsähtävät, riippuu kävelynopeudesta.

Kun saappaan pohja nousee maasta, hiekanjyvät saavat vauhtia samaan tapaan kuin kura polkupyörän takarenkaasta. Kuraa voi roiskua selkään asti. Samoin käy juostessa hiekkarannalla, jolloin hiekkaa lentää takareiteen.

Jos saappaanvarsi on väljä, kivensiruja putoaa sisään. Varren rako vieläpä suurenee juuri silloin, kun takimmainen jalka ponnistaa. Silloin paino siirtyy etummaisen jalan päälle, ja sen sääri ottaa kiinni etuvarteen. Taakse jäävästä raosta kivi sujahtaa helposti tukijalan saappaaseen.

 

Vastaajana Taija Juutinen,

kinesiologian eli liikeopin professori, Jyväskylän yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2018

Tilaa Tiede
Kommentit (1)
Tallenna  
Katso kaikki kommentit
Kommentit (1)
Kommentit (1)
Tallenna  

Suosituimmat

Kysy

Milloin laji on kuollut sukupuuttoon?

klo 8:59 | 29.8.2018
Muuttokyyhky meni jo. Kuva: Wikimedia Commons

Jotkut kuolevat jo ennen löytymistään.

Laji on kuollut sukupuuttoon, kun sen viimeinen yksilö on epäilyksettä kuollut, määrittelee Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.

Periaatteessa asia on siis hyvin yksiselitteinen, mutta suurinta osaa lajeista ei seurata niin tarkasti, että yksilöiden määrä tai sijainti olisivat tiedossa. Näin tarkkaa tietoa on lähinnä joistakin linnuista ja nisäkkäistä, kuten uhanalaisista sarvikuonolajeista.

Esimerkiksi hyönteislajien viimeistä yksilöä on lähes mahdotonta löytää. Myös yksilön määritteleminen voi olla vaativaa vaikkapa sienen tapauksessa, jossa laji elää rihmastona tuottaen ajoittain itiöpesäkkeitä.

Lajin voidaan kuitenkin olettaa kuolleen sukupuuttoon, kun yhtään yksilöä ei ole tavattu sen tunnetuissa tai oletetuissa elinympäristöissä koko levinneisyysalueella tehdyissä perusteellisissa etsinnöissä. Etsintöjen pitää olla lajin elämänkiertoon nähden riittävän pitkäaikaisia.

Laji voidaan luokitella myös ”luonnosta hävinneeksi”, jos sen tiedetään säilyneen ainoastaan viljeltynä, tarhattuna tai luontoon palautettuna populaationa selvästi alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.

Luonnosta hävinneitä ovat muun muassa monet keräilijöiden havittelemat kasvit, kuten eräät käpypalmulajit. Alueellisesti sukupuuttoon kuolleeksi voidaan luokitella esimerkiksi jonkin valtion alueelta hävinnyt laji, kuten vesikko Suomessa.

Lajeja kuolee sukupuuttoon niinkin, että niiden olemassaolosta ei ole koskaan edes tiedetty.

 

Vastaajana Aino Juslén,

eläintieteen yksikön johtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2018

Tilaa Tiede
Kommentit (0)
Tallenna  
Kommentit (0)
Kommentit (0)
Tallenna  

Suosituimmat