Tunnetuin esimerkki eläinten sairastamasta dementiasta on hullun lehmän tauti eli bse.

Taudin aiheuttama aivojen rappeutuminen ja siitä seuraavat käyttäytymismuutokset muistuttavat huomattavasti ihmisellä hyvin harvinaisen ja dementoivan Creutzfelt-Jakobin taudin oireita. Bse ja Creutzfelt-Jakobin tauti ovat kuitenkin dementian erikoistapauksia, sillä ne ovat prionien aiheuttamia.

Ikääntymiseen liittyvää dementiaa tunnetaan koirilta, kissoilta ja apinoilta. Kaikilla niillä voi vanhalla iällä – yli 15-vuotiaina – olla aivoissa amyloidiplakkeja, jotka ovat tyypillinen löydös ihmisen Alzheimerin taudissa. Sen sijaan toista Alzheimerin taudin keskeistä muutosta, hermosäievyyhtejä, eläimillä ei ole tavattu. Yleisen käsityksen mukaan dementiaa sairastavien eläinten aivomuutokset poikkeavat niin paljon Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivomuutoksista, ettei esimerkiksi vanhan koiran dementiaa voi kutsua Alzheimerin taudiksi.

Eniten tietoa aivojen vanhenemismuutoksista on kertynyt laboratoriohiiristä ja -rotista. Niilläkin ikääntyminen heikentää muistitoimintoja. Syynä pidetään muutoksia hermosolujen liitoksissa ja välittäjäaineiden määrissä. Jyrsijät poikkeavat kuitenkin pitkä-ikäisemmistä lajeista siinä, ettei niiden aivoihin koskaan kehity itsestään amyloidi-plakkeja.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2007

Vastaaja:


Heikki Tanila


neurobiologian professori


Kuopion yliopisto

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018