Kyllä tunnetaan.

Amerikan intiaanit, japanilaiset, malesialaiset ja useimmat polynesialaiset eivät perinteisesti ole kiroilleet. Tieto löytyy englantilais-yhdysvaltalaisen antropologin Ashley Montagun kirjasta The Anatomy of Swearing. Kiroilun historiaa käsittelevä teos ilmestyi ensi kerran jo 1967, uusin painos on vuodelta 2001 (University of Penn­sylvania Press).

Vastaajana Jari Tammi, kustantaja, tietokirjailija, kiroguru

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2014

MooM
Seuraa 
Viestejä6291
Liittynyt29.6.2012

Tunnetaanko kirosanattomia kieliä?

Sepi 03.09.2014 klo 11:24 Keskustelin asiasta kauan sitten japanilaismiehen kanssa kun hän oli kiinnostunut suomalaisista kirosanoista. Kerroin kirosanojen liittyvän usein sukupuolielimiin tai sielunviholliseen. Kun kysyin kuinka japaniksi sanottaisiin "Haista v....!", hän käänsi kyllä sanat japaniksi, mutta pohti samalla, ettei se kyllä toimisi meille tutulla tavalla. Hänen mukaansa, jos japanilainen haluaisi syvästi loukata, hän esittäisi halveksuvia huomautuksia kuulijan vanhempien tai...
Lue kommentti
Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Tunnetaanko kirosanattomia kieliä?

Joo, haistatteluun en ole muualla törmännyt. Slovakiassa paha herja toiselle on kokot' eli kyrväksi haukkuminen. Vittuakin (jebat') ne hokee, mutta ei haistattele sitä. Sitten voi yhdistellä tý vyjebany kokot' = vitun mulkku. Slovakeista kertoo paljon ehkä se, että oppiakseni kiroilemaan minun piti pyytää espanjalaista opettamaan. Kiroiluhan nousee kulttuurisista tabuista. Esimerkiksi tuossa Espanjan tapauksessa voisi olla ymmärrettävää, että hartaan katolisessa maassa Jeesus, Maria ja jumala...
Lue kommentti

Hämmentää.

Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018