Kylmä näkyy yläpaineessa, helle alapaineessa. Kuva: Getty Images
Kylmä näkyy yläpaineessa, helle alapaineessa. Kuva: Getty Images

Kylmä koettelee, kuuma ei.

Kylmä ilma kohottaa verenpainetta. Laboratorio-oloissa on havaittu, että koehenkilöiden systolinen verenpaine eli yläpaine nousee puolessa tunnissa 10–20 elohopeamillimetriä (mmHg), kun he oleskelevat vähissä vaatteissa 10 asteen lämpötilassa. Terveen nuoren aikuisen normaali yläpaine on 120 mmHg.

Ihmisen verenpaine onkin talvikuukausien ajan keskimäärin 7–10 elohopeamillimetriä tavallista korkeammalla. Ilmiön seurauksena Suomessa kuolee joka talvi ennenaikaisesti noin 1 000–2 000 ihmistä.

Kylmyys supistaa verisuonia, mikä pakottaa sydämen pumppaamaan voimakkaammin verenkierron riittävyyden turvaamiseksi. Paineen noustessa sydän- ja aivoinfarktin riski lisääntyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Samalla verenkierrosta poistuu tavallista enemmän vettä, jolloin hyytymistä aiheuttavien tekijöiden määrä veressä kasvaa. Sekin nostaa osaltaan infarktivaaraa. Kylmyys lisää myös noradrenaliinin eritystä, mikä vaikuttaa sydämen sykintään ja altistaa rytmihäiriölle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Helle sen sijaan ei koettele verenpainetta. Kuumassa diastolinen verenpaine eli alapaine laskee, koska pintaverisuonten laajetessa verisuoniiston vastus vähenee. Saunomista onkin käytetty korkean alapaineen hoitoon.
 

Vastaaja:
Juhani Leppäluoto
fysiologian professori,
Oulun yliopisto

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1998

Sisältö jatkuu mainoksen alla