Kylmä näkyy yläpaineessa, helle alapaineessa. Kuva: Getty Images
Kylmä näkyy yläpaineessa, helle alapaineessa. Kuva: Getty Images

Kylmä koettelee, kuuma ei.

Kylmä ilma kohottaa verenpainetta. Laboratorio-oloissa on havaittu, että koehenkilöiden systolinen verenpaine eli yläpaine nousee puolessa tunnissa 10–20 elohopeamillimetriä (mmHg), kun he oleskelevat vähissä vaatteissa 10 asteen lämpötilassa. Terveen nuoren aikuisen normaali yläpaine on 120 mmHg.

Ihmisen verenpaine onkin talvikuukausien ajan keskimäärin 7–10 elohopeamillimetriä tavallista korkeammalla. Ilmiön seurauksena Suomessa kuolee joka talvi ennenaikaisesti noin 1 000–2 000 ihmistä.

Kylmyys supistaa verisuonia, mikä pakottaa sydämen pumppaamaan voimakkaammin verenkierron riittävyyden turvaamiseksi. Paineen noustessa sydän- ja aivoinfarktin riski lisääntyy.

Samalla verenkierrosta poistuu tavallista enemmän vettä, jolloin hyytymistä aiheuttavien tekijöiden määrä veressä kasvaa. Sekin nostaa osaltaan infarktivaaraa. Kylmyys lisää myös noradrenaliinin eritystä, mikä vaikuttaa sydämen sykintään ja altistaa rytmihäiriölle.

Helle sen sijaan ei koettele verenpainetta. Kuumassa diastolinen verenpaine eli alapaine laskee, koska pintaverisuonten laajetessa verisuoniiston vastus vähenee. Saunomista onkin käytetty korkean alapaineen hoitoon.
 

Vastaaja:
Juhani Leppäluoto
fysiologian professori,
Oulun yliopisto

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1998

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti