Kansanperinne on täynnä kuunvaiheisiin liittyviä uskomuksia.

Esimerkiksi puut olisi kaadettava oikeaan aikaan, jotta ne kuivuisivat halkeamatta. Oikean kaatohetken sanotaan myös estävän vesojen synnyn, lehtien irtoamisen ja joulukuusen karisemisen.

Maan, Kuun ja Auringon keskinäisen aseman vaihtelu vaikuttaa maan vetovoimaan. Muutos on kuitenkin häviävän pieni: maan normaali vetovoima on noin 978 gallia, Kuun ja Auringon vaikutus siihen on voimakkaimmillaan 280 mikrogallia eli gallin miljoonasosaa. Maan vetovoima heilahtaa kuun vaiheiden mukaan siis vähemmän kuin yhden miljoonasosan. Näin pienen vaihtelun ei voi kuvitella vaikuttavan puiden ominaisuuksiin tai elintoimintoihin. Äskettäin kuitenkin keskieurooppalainen tutkijaryhmä kertoi arvostetussa Nature-lehdessä (vol.392:665-666,1998) havainneensa puiden rungon läpimitan elävän kuun vaiheiden mukaan. Nyt vain odotetaan, pystyvätkö muut tutkijat toistamaan yllättävän havainnon ja kukistaako kansanviisaus tiedemiesten sitkeän vastarinnan.

Julkaistu Tiede 2000 -lehdessä 5/1999

Vastaaja:


Seppo Vuokko


kasvitieteilijä, toimittaja

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Vaikuttaako kuunkierto puiden kasvuun?

No nykyään on googlekin, että jos toinen antaa vinkin niin sen perusteella voi itsekin vaikka etsiä enemmän. No tässä yksi nopeasti löytyny aiheeseen liittyvä: http://www.ibmcp.upv.es/BlazquezAlabadiLab/Home.html/Publications_files/Alabadi-09%28PMB%29.pdf Lainaus: In summary, with the physiological and molecular evi- dence available at this point, it seems reasonable to propose that both the plasticity and the robustness of growth responses in plants are based on the framework provided by...
Lue kommentti
Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017