Radioaktiivisella hajoamisella tarkoitetaan ytimen spontaania eli itsestään tapahtuvaa muuttumista toiseksi ytimeksi.

Tämä on mahdollista tiettyjen ehtojen täyttyessä, ja erityisesti fysiikan säilymislakien on toteuduttava hajoamisissa. Nykyisen tietämyksen mukaan painovoima ei vaikuta ytimen radioaktiiviseen hajoamiseen. Esimerkiksi beetahajoamisen saa aikaan heikko vuorovaikutusvoima, jota painovoima ei hetkauta.

Asiaa voi tarkastella myös vuorovaikutusten keskinäisen voimakkuuden kannalta. Heikko vuorovaikutusvoima on nimestään huolimatta triljoonia ja taas triljoonia kertoja painovoimaa vahvempi, joten sen rinnalla painovoiman suuretkin muutokset ovat atomiytimen kannalta mitätön tekijä.

Toisaalta erikoisissa olosuhteissa, kuten neutronitähden pinnalla, painovoimakenttä voi olla niin voimakas, että se saa tavallisen ytimen housut tutisemaan. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse radioaktiivisesta hajoamisesta siinä mielessä kuin kysyjä tarkoittanee.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2004

Vastaaja:


Matti Leino


professori


Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Neutroni
Seuraa 
Viestejä28942
Liittynyt16.3.2005

Vaikuttaako painovoiman suuruus radioaktiivisen hajoamisen

Ertsu 08.03.2015 klo 10:28 Viitsin perehtyä asiaan, kun laitat linkkiä. Kun Elektroni ja protoni luhistuvat kiinni toisiinsa, syntyy neutroni. Näköjään löydät tietoa itsekin. Ei se riitä neutronin muodostumiseen, että elektroni ja protoni (aaltofunktiot) menevät päällekkäin. Neutronin muodostuminen vaatii heikon vuorovaikutuksen välittämän reaktion, joka hävittää elektronin, muuttaa ylös-kvarkin alaskvarkiksi ja tuottaa neutriinon. Se on endoterminen reaktio, eli se vaatii tapahtuakseen...
Lue kommentti
Ertsu
Seuraa 
Viestejä6805
Liittynyt8.11.2007

Vaikuttaako painovoiman suuruus radioaktiivisen hajoamisen

Neutroni 15.12.2014 klo 20:11 Nuppineulan pään kokoinen pala mustaa aukkoa painaa tuhansia tonneja. Mikään maanpinnalla tunnettu aine ei paina sellaista. No ei paina ei. Kiinteä aine, jonka rakenteen määrää elektronitilat, perustuu täysin erilaisiin reunaehtoihin ja vuorovaikutuksiin kuin neutronitähden aine, joka pakkautuu paljon tiheämpään tilaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Neutronit%C3%A4hti "Neutronitähden sisältämä aine on erittäin tiheää: teelusikallinen neutronitähteä painaisi Maan...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018