Radioaktiivisella hajoamisella tarkoitetaan ytimen spontaania eli itsestään tapahtuvaa muuttumista toiseksi ytimeksi.

Tämä on mahdollista tiettyjen ehtojen täyttyessä, ja erityisesti fysiikan säilymislakien on toteuduttava hajoamisissa. Nykyisen tietämyksen mukaan painovoima ei vaikuta ytimen radioaktiiviseen hajoamiseen. Esimerkiksi beetahajoamisen saa aikaan heikko vuorovaikutusvoima, jota painovoima ei hetkauta.

Asiaa voi tarkastella myös vuorovaikutusten keskinäisen voimakkuuden kannalta. Heikko vuorovaikutusvoima on nimestään huolimatta triljoonia ja taas triljoonia kertoja painovoimaa vahvempi, joten sen rinnalla painovoiman suuretkin muutokset ovat atomiytimen kannalta mitätön tekijä.

Toisaalta erikoisissa olosuhteissa, kuten neutronitähden pinnalla, painovoimakenttä voi olla niin voimakas, että se saa tavallisen ytimen housut tutisemaan. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse radioaktiivisesta hajoamisesta siinä mielessä kuin kysyjä tarkoittanee.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2004

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vastaaja:


Matti Leino


professori


Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä40496
Ertsu
Viitsin perehtyä asiaan, kun laitat linkkiä. Kun Elektroni ja protoni luhistuvat kiinni toisiinsa, syntyy neutroni.

Näköjään löydät tietoa itsekin.

Ei se riitä neutronin muodostumiseen, että elektroni ja protoni (aaltofunktiot) menevät päällekkäin. Neutronin muodostuminen vaatii heikon vuorovaikutuksen välittämän reaktion, joka hävittää elektronin, muuttaa ylös-kvarkin alaskvarkiksi ja tuottaa neutriinon. Se on endoterminen reaktio, eli se vaatii tapahtuakseen energiaa. Ympäröivästä systeemistä riippuu, onko kokonaisenergia tuon reaktion jälkeen matalampi. Neutronitähden tapauksessa gravitaatiopotentiaalienergiaa on käytetävissä valtavia määriä ja degeneroitunut neutronikaasu on energeettisesti edullisempi tila kuin protonit ja elektronit erikseen. Mutta esimerkiksi pysyvissä atomiytimissä tilanne on toinen. S-kuorten elektronit viettävät osan ajastaan ytimessä, mutta eivät muodosta neutriinoita, koska se vaatisi ulkoista energiaa. On kuitenkin olemassa protonirikkaita ytimiä, joissa tuollainen elektronisieppaukseksi kutsuttu ydinreaktio voi tapahtua.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä40496
Ertsu
Mihin perustuu mustan aukon massa?

Mitä tarkoitat perustumisella? Se on ihan samaa massaa kuin kaikki muukin. Mustassa aukossa on valtavasti tavaraa. Pienimmätkin tunnetut aukot muodostuvat massiivisista tähdistä.

Nuppineulan pään kokoinen pala mustaa aukkoa painaa tuhansia tonneja. Mikään maanpinnalla tunnettu aine ei paina sellaista.

No ei paina ei. Kiinteä aine, jonka rakenteen määrää elektronitilat, perustuu täysin erilaisiin reunaehtoihin ja vuorovaikutuksiin kuin neutronitähden aine, joka pakkautuu paljon tiheämpään tilaan.

Mulla on täysi syy olettaa, että musta aukko on vain suuri atomiydin, joka pysyy koossa vain suuren painovoiman ansiosta. Neutronitähdessä sama juttu.

Jos viitsisit perehtyä asiaan, nuo puutteelliseen tietoon perustuvat syyt häviäisivät ja ymmärtäisit millä tavalla kompaktit tähdet ovat erilaisia kuin atomiytimet. Mutta arvatenkaan et viitsi, joten oleta mitä haluat. On niitä hullumpiakin oletuksia tällä palstalla nähty. Ei se ole muilta pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla