Astioiden huuhtelussa on käytetty kuumaa vettä lähinnä hygieenisistä syistä: riittävän kuuma vesi tuhoaa haitallisia pieneliöitä.

Kun on haluttu ehkäistä tautien levimistä, astioita on huuhdottu jopa lähes kiehuvalla vedellä.

Lämmin huuhteluvesi myös liuottaa rasvaa, joten jos sitä on pesusta huolimatta jäänyt astian pintaan, se puhdistuu huuhteluvaiheessa lisää.

Toisaalta jos vesi on hyvin kovaa ja astiat huuhdellaan kuumalla vedellä, ne voivat jäädä kirjaviksi. Nimittäin kun kuumuus saa vettä haihtumaan astian pinnalta, veden kovuuden aiheuttavat mineraalit jäävät jäljelle ja tarttuvat pintaan. Kirjavuus näkyy lähinnä tummissa ja lasisissa astioissa. Huuhtelukirkasteella voi kuitenkin edistää nesteen valumista, jolloin astiat kuivuvat kirkkaiksi.

Kaikki astiat eivät kestä nopeita lämmönvaihteluita. Etenkin monet lasilaadut ovat niille herkkiä. Tämä puoltaa lämpimän veden käyttöä huuhtelussa; tarvitaanhan pesemiseen joka tapauksessa lämmintä vettä.

Koneellisessa puhdistuksessa astioiden on todettu kestävän parhaiten, jos veden lämpötila on 50-–60 asteen vaiheilla ilman suuria vaihteluita.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2006

Vastaaja:
Marja Aulanko
kodin teknologian dosentti
Helsingin yliopisto

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Vaikuttaako tiskaustulokseen, huuhdellaanko astiat kylmällä vai kuumalla vedellä?

Tuo Ronronin oletus kuulostaa kyllä ihan järkevältä selitykseltä, sillä kyllähän lämmin astia kuivaa nopeammin kuin kylmä, ja bakteerit lisääntyvät tosiaan kosteissa olosuhteissa nopeammin. Toisaalta tuota vastaan puhuu se, että toisaalta sopivan lämpimissä bakteerit myöskin lisääntyvät. Isoin etu lämpimästä huuhteluvedestä, myös bakteerien lisääntymisen rajoittamisen kannalta, on kyllä se, että lämmin huuhteluvesi poistaa rasvaa ja ruokajämiä (eli bakteerien ravintoa) paremmin kuin kylmä vesi...
Lue kommentti
taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Vaikuttaako tiskaustulokseen, huuhdellaanko astiat kylmällä vai kuumalla vedellä?

Ei, ellet laita astioita märkinä kaappeihin. Suomessa ainakin on yleisesti käytössä sellaiset riiputushyllyt mihin astiat laitetaan kuivumaan ja eikai niissä mitkään pöpöt sen jälkeen enää lisäänny, kun ne ovat kuivaneet.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018