Astioiden huuhtelussa on käytetty kuumaa vettä lähinnä hygieenisistä syistä: riittävän kuuma vesi tuhoaa haitallisia pieneliöitä.

Kun on haluttu ehkäistä tautien levimistä, astioita on huuhdottu jopa lähes kiehuvalla vedellä.

Lämmin huuhteluvesi myös liuottaa rasvaa, joten jos sitä on pesusta huolimatta jäänyt astian pintaan, se puhdistuu huuhteluvaiheessa lisää.

Toisaalta jos vesi on hyvin kovaa ja astiat huuhdellaan kuumalla vedellä, ne voivat jäädä kirjaviksi. Nimittäin kun kuumuus saa vettä haihtumaan astian pinnalta, veden kovuuden aiheuttavat mineraalit jäävät jäljelle ja tarttuvat pintaan. Kirjavuus näkyy lähinnä tummissa ja lasisissa astioissa. Huuhtelukirkasteella voi kuitenkin edistää nesteen valumista, jolloin astiat kuivuvat kirkkaiksi.

Kaikki astiat eivät kestä nopeita lämmönvaihteluita. Etenkin monet lasilaadut ovat niille herkkiä. Tämä puoltaa lämpimän veden käyttöä huuhtelussa; tarvitaanhan pesemiseen joka tapauksessa lämmintä vettä.

Koneellisessa puhdistuksessa astioiden on todettu kestävän parhaiten, jos veden lämpötila on 50-–60 asteen vaiheilla ilman suuria vaihteluita.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2006

Vastaaja:
Marja Aulanko
kodin teknologian dosentti
Helsingin yliopisto

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Vaikuttaako tiskaustulokseen, huuhdellaanko astiat kylmällä vai kuumalla vedellä?

Tuo Ronronin oletus kuulostaa kyllä ihan järkevältä selitykseltä, sillä kyllähän lämmin astia kuivaa nopeammin kuin kylmä, ja bakteerit lisääntyvät tosiaan kosteissa olosuhteissa nopeammin. Toisaalta tuota vastaan puhuu se, että toisaalta sopivan lämpimissä bakteerit myöskin lisääntyvät. Isoin etu lämpimästä huuhteluvedestä, myös bakteerien lisääntymisen rajoittamisen kannalta, on kyllä se, että lämmin huuhteluvesi poistaa rasvaa ja ruokajämiä (eli bakteerien ravintoa) paremmin kuin kylmä vesi...
Lue kommentti
taucalm
Seuraa 
Viestejä7047
Liittynyt3.9.2009

Vaikuttaako tiskaustulokseen, huuhdellaanko astiat kylmällä vai kuumalla vedellä?

Ei, ellet laita astioita märkinä kaappeihin. Suomessa ainakin on yleisesti käytössä sellaiset riiputushyllyt mihin astiat laitetaan kuivumaan ja eikai niissä mitkään pöpöt sen jälkeen enää lisäänny, kun ne ovat kuivaneet.
Lue kommentti

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017