Kompassineulan magnetoituminen voi muuttua, jos neula viedään voimakkaaseen magneettikenttään, esimerkiksi magnetoituneen rautaesineen lähelle.

Kompassineula ei kuitenkaan ”väsy”, sillä altistumisen kesto ei tässä ole ratkaiseva. Neula menettää magnetoitumisensa eli se demagnetoituu osittain tai kokonaan heti, jos vieressä olevan rautaesineen magneettikenttä on riittävän voimakas.

Neulan osittaiseen demagnetointiin (noin 10 % pienennys) riittää magneettivuo, jonka tiheys on 1 000 mikroteslaa. Kokonaan neula demagnetoituu vasta noin 10 000 mikroteslan vuossa. Tätä suurempi demagnetointivuo magnetisoi neulan uudelleen, mutta silloin neulan pohjois- ja eteläpää vaihtavat paikkaa.
Maan magneettikenttä on vain noin 50 mikroteslaa, joten kompassi on hyvin herkkä magneettisten materiaalien häiriökentille, vaikka ne eivät riittäisi demagnetoimaan neulaa. Paras lääke häiriöitä ja demagnetoitumista vastaan on etäisyys, sillä magneettikentän voimakkuus pienenee etäisyyden kasvaessa hyvin nopeasti: kun magneettisen esineen ja neulan etäisyys kasvaa viisinkertaiseksi, häiriökenttä heikkenee alle sadasosaan aiemmasta.

Kymmenen prosentin demagnetoituminen ei vielä tee kompassista käyttökelvotonta, mutta jos magneettinen esine tuodaan hetkeksikään vielä lähemmäksi neulaa, neulan magnetoituminen saattaa pienentyä niin paljon, ettei neula enää jaksa kääntyä Maan magneettikentän suuntaiseksi. Kompassi voidaan kuitenkin korjata yksinkertaisesti magnetoimalla se kestomagneetilla jälleen alkuperäiseen pohjois–eteläsuuntaan.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 6/2000

Vastaaja:


Eero Punkka


tekniikan tohtori, tuotekehityspäällikkö


Suunto Oy

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008

Väsyykö kompassi rautaesineen vieressä?

Mitenkäs toimivat nuo kännyköiden kampassit. Onko siellä joku magneetti aihetta hoitamassa? Tuli mieleen kun yritin pistää kännykkääni (android) kompassin. Oli ihan nätti, mutta en tykännyt suunnista. Kännykällä oli kotelo, jossa magneettiläppä sulkimena. Aivan kuin olisi napottanut sen läpän suuntaan. Otin kotelon pois ja pohjoinen vaihtoi paikkaa. Vertasin vanhanaikaisen kompassin suuntaan ja otin kompassiohjelman pois. Uskon mieluummin vanhan käsikompassin suunnan. Ehkä olin vain huono, enkä...
Lue kommentti
jeremia2
Seuraa 
Viestejä1068
Liittynyt2.3.2009

Väsyykö kompassi rautaesineen vieressä?

Ulkopuolinen voimakas magneetti ei ilmeisesti vähennä neulan magneettisuutta jos neula pääsee kääntymään vapaasti? Voimakas vaihtovirtakenttä (moottorin / muuntajan tms.) poistaa neulan magneettisuuden? Sanokaas kuinka voimakas magneetti tarvitaan edesmennee HD-korpun tietojen hävittämiseen? Siitä varoiteltiin (disketin tietojen häviämimen) kovaäänisten tms. mageettien läheisyydessä. Olen kokeillut hävittää HD-korpulla olevaa tietoa erilaisilla kesto- ja vaihtovirtamagneeteilla ja asiasta tuli...
Lue kommentti

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017