Vegaanin ja kasvinsyöjäeläimen välillä on yksi merkittävä ero.

Ihminen on kaikkiruokainen ja vuosimiljoonien kuluessa kehittynyt nappaamaan tarvitsemansa raudan eläinravinnosta, jossa sitä on runsaasti. Tämän vuoksi raudan hyödyntäminen ei ole kovin tehokasta. Ihmiselimistöllä on varaa "tuhlata" rautaa, koska sitä saa sekaravinnosta helposti.

Kasvinsyöjäeläinten kehitys taas on miljoonien vuosien kuluessa johtanut siihen, että ne pystyvät käyttämään nimenomaan kasveista peräisin olevaa rautaa. Ihmiseen verrattuna eroja esiintyy niin raudan imeytymisessä, kuljetuksessa, varastoinnissa kuin käyttömekanismeissa.

Jos ihminen olisi koko kehityskaarensa ollut kasvissyöjä, elimistömme varmaan käyttäisi rautaa yhtä tehokkaasti kuin kasvinsyöjien elimistö, eikä vegaaneilla olisi raudanpuutetta.

Vastaaja:


Mikko Nikinmaa


eläinfysiologian professori


Turun yliopisto

Pullasorsa
Seuraa 
Viestejä234
Liittynyt22.2.2014

Vegaania vaivaa raudanpuute, entä kasvinsyöjäeläimiä?

Puuhevonen 09.05.2014 klo 20:29 Tuo vastaus ei ole jälleen kerran kovin tarkka. Ihmis-vegaanit syövät määrällisesti hyvin vähän, koska suurin osa energiasta saadaan öljyistä sekä energiasisällön suhteen jalostetuista viljoista ja hedelmistä. Lisäksi ihmisravinto usein kypsennetään, jolloin siitä saa ehkä 40 % enemmän energiaa hyötykäyttöön verrattuna raakaan ravintoon. Ei veganismi itsessään aiheuta _automaattisesti_ aliravitsemusta. Raaka veganismi on yksi veganismin alalaji ja kyllä lisää...
Lue kommentti

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2496
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti