Ei kuulu menyyseen. Kuva: Getty Images
Ei kuulu menyyseen. Kuva: Getty Images

Lajitoveriin olisi vaikea osua, eikä sen ”veri” edes ravitsisi.

On erittäin epätodennäköistä, että hyttynen edes yrittäisi pistää toista hyttystä – tai mitään muutakaan hyönteistä.

Hyttysen houkuttavat saaliiden luo näiden tuottama hiilidioksidi ja lämpö. Hyönteisten hengitys synnyttää kuitenkin niin vähän hiilidioksidia, että sen aistiminen on hyttyselle varmasti mahdotonta.

Lämpökään ei tee hyönteisistä hyttysen maalitaulua, koska ne eivät erotu ympäristöään lämpimämpinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Silmistäkään ei ole apua, koska hyttysen näköjärjestelmä erottaa huonosti pieniä kohteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka hyönteinen jollakin konstilla päätyisi hyttysen ateriaksi, sen pistäminen voisi osoittautua mahdottomaksi. Hyönteisiä nimittäin peittää kitiinikuori, joka on paljon kovempi kuin esimerkiksi ihmisen tai poron iho.

Hyönteisillä ei ole verisuonia, joihin hyttynen voisi iskeä imukärsänsä. Veren sijasta kitiinikuoren alla piilee hemolymfaa, joka huuhtelee sisäelimiä.

Vaikka hyttynen saisi imettyä tätä hyönteisen ”verta”, proteiinisaalis jäisi pieneksi, koska hemolymfassa on vain vähän ravinnoksi kelpaavia soluja.

Hyönteisiltä puuttuvat siis lähes kaikki tekijät, jotka evoluutiossa ovat valikoituneet hyttysten ravintolähteiden tunnusmerkeiksi.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla