Ruotsista löytyy jo eräänlainen esimerkki. Kuva: Shutterstock
Ruotsista löytyy jo eräänlainen esimerkki. Kuva: Shutterstock

Nykyisillä hedelmöitystekniikoilla se olisi periaatteessa mahdollista.

Miehen hormonitoiminta pitäisi ensin lamata, antaa hänelle naishormoneja ja odottaa, että kehoon ruiskutettu keinohedelmöitetty alkio kiinnittyisi vatsaonteloon. Se voisi teoriassa onnistua.

Naisella alkio kiinnittyy joskus kohdun ulkopuolelle, esimerkiksi suoliliepeeseen. Tilanne on kantajalle hengenvaarallinen, mutta kohdunulkoisista raskauksista on syntynyt terveitä lapsia keisarileikkauksella.

Miehelle voisi periaatteessa siirtää kohdun. Kohdunsiirto naiselle onnistuu elävältä luovuttajalta. Ruotsissa on tehty yhdeksän siirtoa äidiltä tyttärelle. Kuusi on synnyttänyt. Siirto useine leikkauksineen on erittäin vaativa, eikä niitä ole harkittu miehille.

Mies voi synnyttää, jos hän on ollut biologinen nainen, jonka sukupuoli on korjattu mieheksi, ja hänellä on kohtu tallella. Yksi naisesta mieheksi muutettu transseksuaali on synnyttänyt Tukholman Karoliinisessa sairaalassa.

Vastaajana Outi Hovatta,

synnytysten ja naistentautien professori, Karoliininen instituutti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2017

Mahtuisi kylpyhuoneeseen.

Ei tiedetä tarkasti, paljonko galaksissamme on tähtiä. Yleensä arvio perustuu Linnunradan mitattuun ainemäärään, joka on noin 500 miljardia Auringon massaa. Tähtien osuus siitä on pyöreät 100 miljardia. Koska suurin osa tähdistä on Aurinkoa keveämpiä, tähtien luku on suurempi. Olkoon 300 miljardia karkea arvio.

Keskikarkean hiekan jyvien läpimitat ovat 0,25–0,5 millimetriä. Siitä voi laskea kuutiomillin hiekkaa sisältävän noin 30 jyvästä. Hiekkakasan tilavuus saadaan siis jakamalla 300 miljardia 30:llä, mistä tulee 10 miljardia kuutiomilliä eli 10 kuutiometriä. Kylpyhuone on tätä kokoluokkaa.

Jyvien määrää voi myös luonnehtia siirtämällä ne aika-akselille. Poimitaan jyviä yötä päivää yksi per sekunti. Tätä vauhtia hiekkakasa hupenisi 10 000 vuodessa. Paljon vai vähän?

Vastaajana Pekka Teerikorpi,

tähtitieteen dosentti, Turun yliopisto.

Jlkaistu Tiede-lehdessä 10/2017

Unilamaa edeltää siirtymä. Kuva: Shutterstock

Lihakset eivät vielä ole täysin rentoutuneet.

Moni on herännyt säpsähtäen tai nytkähtäen juuri kun on saamassa unen päästä kiinni. Joskus kokemukseen yhdistyy ikävä putoamisen tunne.

Ilmiö on ihmiselle normaali, mutta sen syytä ei oikein tunneta. Erään teorian mukaan kyseessä on elimistön rentoutumiseen liittyvä reaktio. Aivot ovat jo vaihtaneet tajunnan tilaa, mutta lihakset käyvät yhä kierroksilla. Ne eivät ole vielä unilamassa.

Nytkähdykset ja säpsähdykset ovat ilmeisesti osa hermoston siirtymävaihetta, sillä niitä ei esiinny valveessa eikä varsinaisessa unessa.

Vaikka nytkähteleminen on täysin luonnollista, se voi usein toistuessaan kieliä unen puutteesta tai epäsäännöllisestä unirytmistä. Jos olo tuntuu levänneeltä, säpsähdyksistä ei kannata huolestua.

Vastaajana Tarja Stenberg,

fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2017