Ligo todisti 2015. Kuva: Ligo
Ligo todisti 2015. Kuva: Ligo

Kyllä voi.

Kun kaksi mustaa aukkoa kiertyy lähekkäin, ne menettävät energiaa säteilemällä gravitaatioaaltoja. Kosketusetäisyydelle päästyään ne sulautuvat yhteen yhdeksi isommaksi mustaksi aukoksi.

Jos mustien aukkojen massat ovat erilaisia, näyttää kuin isompi musta aukko olisi nielaissut pienemmän, vaikka yhteensulautuminen tapahtuukin niiden yhteisen massakeskipisteen suhteen.

Vuonna 2015 Ligo-observatorio havaitsi ensimmäistä kertaa suoraan gravitaatioaaltoja kahden mustan aukon sulautuessa. Noin miljardin valovuoden etäisyydellä 36:n ja 29 Auringon massaiset aukot sulautuivat uudeksi mustaksi aukoksi. Sen massa oli 62 Auringon massaa. Puuttuvat kolme Auringon massaa olivat muuttuneet gravitaatioaalloiksi, jotka Ligo rekisteröi.

Vastaajana Peter Johansson,

astrofysiikan professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018