Paineitta pyörryttää. Kuva: Getty Images
Paineitta pyörryttää. Kuva: Getty Images

Tajunta lähtee monella eri mekanismilla, ja menetyksen syvyys vaihtelee.

Tavallinen lyhytkestoinen pyörtyminen eli niin sanottu vasovagaalinen heijaste johtuu siitä, että aivojen verenkierto hetkellisesti heikkenee.

Näin voi käydä, kun syke ja verenpaine äkkiä laskevat esimerkiksi verinäytteen ottamisen tai nopean ylösnousun takia.

Pyörtymiseen liittyvä tajuttomuus erottuu muista tajunnan häiriöistä siten, että se menee välittömästi ohi, kun verenkierto palaa aivoihin. Toimintakykykin palaa saman tien. Sen sijaan esimerkiksi epileptisessä kohtauksessa ihminen on jonkin aikaa tajunnan menetyksen jälkeen sekavassa tilassa.

Muunlaiset tajunnan häiriöt johtuvat lukuisista eri syistä. Diabeetikolla niitä voi aiheuttaa alhainen verensokeri eli hypoglykemia. Myös kallonsisäisen paineen nousu voi viedä tajun.

Vaarallisimmissa tapauksissa tajuttomuus johtuu lyhyestä sydämen pysähdyksestä tai rytmihäiriöistä. Mahdolliset sydänperäiset syyt selvitetään aina ensin, sillä ne voivat uhata henkeä.

Aivoissa tajuttomuustila syntyy kahdella eri tavalla. Tajuntaa pitävät yllä aivorunko, joka huolehtii vireystilasta, ja isoaivopuoliskot, jotka vastaavat tajunnan sisällöistä. Niinpä ihminen menettää tajunsa joko aivorungon aktivaatiojärjestelmän tai molempien aivopuoliskojen yhtäaikaisesta toimintahäiriöstä.

Vastaajana 

Risto O. Roine,

neurololgian professori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2018