Voiko verta imevä punkki räjähtää?

klo 8:48 | 9.8.2017

Puutiaisen pintakerros venyy. Kuva: Shutterstock

Pulkistuu vaan ei poksahda.

Punkki eli puutiainen imee verta varsin hitaasti, yleensä useita päiviä. Sinä aikana sen solut ehtivät jakautua ja kutikula, ulkopintaa verhoava joustava kerros, venyä, joten verta mahtuu paljon. Siksi ei ole pelkoa, että punkki poksahtaisi.

Paineen kasvu saa luultavasti punkin lopettamaan veren imemisen.

Lähikuvat paljastavat, että suurimmat verta imeneet punkit ovat palloja, joilla on läpimittaa kuusi–seitsemän millimetriä. Se vastaa noin 0,2 millilitran veritilavuutta.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2017

Seuraa meitä Facebookissa

Kommentit (0)

Suosituimmat

Rasvasota syttyi turhaan

Nosebovaikutus meni selkäytimeen

Kahden neutronitähden kuolontanssi nähtiin ensi kertaa

Tähtitieteilijät näkivät Linnunradan toiselle puolelle

NO – riesasta tuli pelastaja

Miksi päiväunien jälkeen on kuin krapulassa?

Syö aivosi virkeiksi

Suomalaiset jakaantuvat moniin geneettisiin alaryhmiin

Kysy

Jos Linnunradan tähdet olisivat hiekkaa, miten iso kasa syntyisi?

klo 8:51 | 4.10.2017

Mahtuisi kylpyhuoneeseen.

Ei tiedetä tarkasti, paljonko galaksissamme on tähtiä. Yleensä arvio perustuu Linnunradan mitattuun ainemäärään, joka on noin 500 miljardia Auringon massaa. Tähtien osuus siitä on pyöreät 100 miljardia. Koska suurin osa tähdistä on Aurinkoa keveämpiä, tähtien luku on suurempi. Olkoon 300 miljardia karkea arvio.

Keskikarkean hiekan jyvien läpimitat ovat 0,25–0,5 millimetriä. Siitä voi laskea kuutiomillin hiekkaa sisältävän noin 30 jyvästä. Hiekkakasan tilavuus saadaan siis jakamalla 300 miljardia 30:llä, mistä tulee 10 miljardia kuutiomilliä eli 10 kuutiometriä. Kylpyhuone on tätä kokoluokkaa.

Jyvien määrää voi myös luonnehtia siirtämällä ne aika-akselille. Poimitaan jyviä yötä päivää yksi per sekunti. Tätä vauhtia hiekkakasa hupenisi 10 000 vuodessa. Paljon vai vähän?

Vastaajana Pekka Teerikorpi,

tähtitieteen dosentti, Turun yliopisto.

Jlkaistu Tiede-lehdessä 10/2017

Kommentit (0)

Suosituimmat