Muutamilla ihmisillä musiikki synnyttää voimakkaita väriaistimuksia.

Aistimusten sekoittumista kutsutaan synestesiaksi. Kyse ei ole siitä, että musiikki pelkästään nähtäisiin, vaan se sekä kuullaan että nähdään. Synestesioita ei voi tuottaa tieten tahtoen. Ne ovat varsin pysyviä ja toistuvat yleensä samanlaisina koko eliniän.

Synestesioiden mekanismeja tunnetaan huonosti. Synestesioita aistiva ihminen on saattanut ehdollistumalla oppia yhdistämään ääneen tietyn värin. 1800-luvulla suosittiin selitystä, jonka mukaan synestesioissa näkyy hermoston kehittymättömyys: aikuisen ihmisen hermoston tulisi kyetä erottamaan eri aistiärsykkeet toisistaan.

Aivojen hermosolut muodostavat monimutkaisen verkon, jonka kautta kaikki aivojen osat ovat suorassa tai epäsuorassa yhteydessä toisiinsa. Siksi on mahdollista, että joillakin meistä esim. kuulo- ja näköaivokuoren kytkennät ovat sellaiset, että kuuloärsyke pääsee vaikuttamaan tavanomaista voimakkaammin myös näköaivokuorella.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1996

Vastaaja:


Jari Hietanen, Mikko Sams ja Veikko Surakka



Tampereen yliopiston psykologian laitos

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla