Muutamilla ihmisillä musiikki synnyttää voimakkaita väriaistimuksia.

Aistimusten sekoittumista kutsutaan synestesiaksi. Kyse ei ole siitä, että musiikki pelkästään nähtäisiin, vaan se sekä kuullaan että nähdään. Synestesioita ei voi tuottaa tieten tahtoen. Ne ovat varsin pysyviä ja toistuvat yleensä samanlaisina koko eliniän.

Synestesioiden mekanismeja tunnetaan huonosti. Synestesioita aistiva ihminen on saattanut ehdollistumalla oppia yhdistämään ääneen tietyn värin. 1800-luvulla suosittiin selitystä, jonka mukaan synestesioissa näkyy hermoston kehittymättömyys: aikuisen ihmisen hermoston tulisi kyetä erottamaan eri aistiärsykkeet toisistaan.

Aivojen hermosolut muodostavat monimutkaisen verkon, jonka kautta kaikki aivojen osat ovat suorassa tai epäsuorassa yhteydessä toisiinsa. Siksi on mahdollista, että joillakin meistä esim. kuulo- ja näköaivokuoren kytkennät ovat sellaiset, että kuuloärsyke pääsee vaikuttamaan tavanomaista voimakkaammin myös näköaivokuorella.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1996

Vastaaja:


Jari Hietanen, Mikko Sams ja Veikko Surakka



Tampereen yliopiston psykologian laitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti