Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Kyllä voi.

Jos estetään liiallinen laiduntaminen ja tuhoisat maastopalot, täysin aavikoituneelta näyttävä alue voi uudistua ennalleen. Kasvu lähtee kannoista ja maassa vuosikymmeniäkin säilyvistä siemenistä. Kun puut ja pensaat on saatu takaisin, niiden välissä voi taas kasvattaa ruokakasveja ja laiduntaa karjaa.

Mikäli aavikoituminen on jatkunut niin pitkälle, etteivät kasvit enää omin päin uudistu, niitä voi kylvää tai istuttaa. Ainoa rajoite on sademäärä. Jos keskimäärin sataa alle 100 millimetriä vuodessa, alue pysyy aavikkona tai puoliaavikkona. Tähänkin löytyy poikkeus: Perun rannikolla sataa alle 50 millimetriä, mutta siellä kasvavat rehevät pensaikot saavat vetensä jatkuvista sumuista.

Maaperän laadulla ei ole yhtä suurta merkitystä. Kasvit pystyvät juurtumaan lähes millaiseen maaperään tahansa. Jopa melkein paljaaseen kivikkoon on Etiopiassa saatu uusi maakerros takaisin noin kymmenessä vuodessa istuttamalla sopivia puita ja pensaita. Hyvin suolaiseen maahan kuitenkin vain harvat kasvit ovat sopeutuneet, ja suolan kerrostuminen maan pintaosiin on yleinen ongelma varsinkin huonosti suunnitelluilla keinokastelualueilla.

Tähänkin löytyy apu, kun istutetaan puita, jotka käyttävät mahdollisimman paljon vettä, esimerkiksi eukalyptuksia. Ne pitävät pohjaveden pintaa alhaalla ja siksi edistävät suolan siirtymistä syvemmälle.

Vastaajana Olavi Luukkanen, kehitysmaiden metsänhoidon emeritusprofessori,
Viikin tropiikki-instituutti Vitri, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2015