Tällä kysymyksellä tarkoitetaan yleensä joko sitä, ettei ihminen yrittämälläkään saa hiv-infektiota, tai sitä, että infektion saaneen sairaus pysyy täysin oireettomana.

Vastaus molempiin kysymyksiin on varovainen kyllä.

Kummastakaan asiasta ei kuitenkaan ole vuorenvarmaa tutkimustietoa, koska niitä on hankalaa tutkia – ensin mainitussa tapauksessa lähes mahdotonta.

Ensimmäinen osa vastausta perustuu siihen, mitä tiedetään muiden virusten käyttäytymisestä ihmispopulaatioissa. Vaikka esimerkiksi espanjantauti ja Amerikan mantereen isorokkoepidemia tappoivat kymmeniä miljoonia ihmisiä, osa jäi henkiin, vaikka he altistuivat virukselle. Joko virus ei kyennyt infektoimaan heitä, tai se ei aiheuttanut näille kantajille mitään oireita. Näin on laita ilmeisesti kaikissa suurissa virusepidemioissa. On arvioitu, että noin viisi prosenttia väestöstä on immuuneja kullekin uudelle virukselle.

Toinen osa vastausta perustuu käytännön kokemukseen. Suomessakin hiv-lääkäreiden vastaanotolla käy potilaita, jotka ovat kantaneet hiv-infektiota täysin oireettomina toistakymmentä vuotta. He eivät ole missään vaiheessa käyttäneet lääkitystä, ja heidän veriarvonsa ovat pysyneet läpi koko seuranta-ajan normaaleina. Myös maailmalta tunnetaan lukuisia vastaavia tapauksia, mutta tarkkaa syytä heidän ”immuniteettiinsa” ei tiedetä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2007

Vastaaja:


Jukka Suni


erikoislääkäri


HUS