Mahdollisesti.

Tauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia on löydetty lääkäreiden kynistä, kravateista ja tietokoneen näppäimistä, joten varmasti niitä on rahassakin. Kun flunssaisena pärskimme ja niistämme, tahmaista nenälimaa päätyy kaikkialle ympäristöön, myös seteleihin ja kolikoihin. Kun joku toinen sitten koskee rahaan, mikrobit pääsevät sinne, minne haluavatkin, nenän limakalvolle. Vaikka läheskään kaikki tartunnat eivät johda sairastumiseen, Suomessakin podetaan arviolta 20 miljoonaa flunssaa vuodessa.

Vuonna 2007 sveitsiläiset tutkijat raportoivat influenssaviruksen säilyvyyttä koskevista tutkimuksistaan Kanadassa pidetyssä influenssakongressissa. He olivat iskostaneet seteleihin eri viruksia ja sitten pitäneet rahoja pöydällä vaihtelevia aikoja. Jotkin virukset kestivät hengissä muutaman tunnin, jotkin peräti kolme vuorokautta. Mielenkiintoisinta oli, että pisimpään säilyivät nenälimaan sekoitetut virukset. Kestävimmäksi osoittautui kausi-influenssaa aiheuttava H3N2, virus, joka aloitti maailman kiertämisen 1968 ja aiheutti viime vuosikymmenten suurimman, hongkongilaisena tunnetun influenssaepidemian.

Miljardit setelit vaihtavat omistajaa joka päivä, joten kädet on hyvä pestä aina rahan käsittelyn jälkeen. Tämä tiedettiin jo keskiajalla. Eräiden kertomusten mukaan satamien edustalle ankkuroituneiden ruttolaivojen miehistöt jättivät kolikot etikkaämpäriin lähtiessään hakemaan ruokaa laiturilta.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Pentti Huovinen


tutkimusprofessori


Kansanterveyslaitos

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla