Kulman jakaminen kolmeen keskenään yhtä suureen kulmaan käyttäen vain kynää, viivoitinta ja harppia oli aikoinaan matematiikan ratkaisemattomia geometrisia ongelmia.

Sittemmin on osoitettu, ettei tämä onnistu kuin eräissä erikoistapauksissa.

Åbo Akademin nyt jo eläkkeelle siirtynyt matematiikan professori Boris Sjöberg kertoo 1995 julkaistussa kirjassaan Från Euklides till Hilbert, että kulman kolmiajako johtaa väistämättä kolmannen asteen yhtälöön.
Toisen asteen yhtälöitä voidaan ratkaista geometrisesti pelkästään viivoitinta ja harppia käyttäen, mutta kolmannen asteen yhtälöillä se ei yleensä onnistu. Sen todisti sitovasti 1837 ranskalainen Pierre Wantzel, joka oli silloin vasta 23-vuotias. Samalla varmistui, ettei myöskään kuutiota voida kahdentaa harpilla ja viivoittimella. Nämä molemmat ongelmat olivat askarruttaneet jo antiikin kreikkalaisia.

Sjöberg antaa kirjassaan pari esimerkkiä ratkaisuista, joissa janoja joudutaan sovittamaan silmämääräisesti sopiviin kohtiin. Tällaiset ratkaisut eivät kuitenkaan ole niitä, joita ilmaisu ”pelkällä harpilla ja viivoittimella” tarkoittaa.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 8/2000

Vastaaja:


Risto Varteva


tiedetoimittaja


Tiede 2000

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti