Periaatteessa kyllä.

Asia riippuu kuun ja planeetan massasta ja niiden välisestä etäisyydestä. Esimerkiksi Maan Kuulla voisi olla kiertolainen, mutta Marsin kuulla Deimoksella ei.

Matemaattisesti ilmaistuna kuun X ja sen kuun välisen etäisyyden pitää olla pienempi kuin R×(m/M/3)exp1/3, missä m on kuun X massa, M planeetan massa ja R kuun ja planeetan välinen etäisyys. Kaavan ehdon toteuttava Deimoksen kuu kiertäisi Deimoksen sisällä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2006

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vastaaja:


Seppo Mikkola


tähtitieteen dosentti


Turun yliopiston Tuorlan observatorio

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
Neutroni
asdf
Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa lyhyt aikaskaala?

 

Apollojen jämät putosivat matalilta kiertoradoilta viikoissa. En nyt osaa sanoa, mikä on pitkäaikaisin rata, mutta luulisin, että mihinkään satoihin tai tuhansiin vuosiin ei päästä. Eli jos ajatellaan luonnollisten kuiden muodostumisprosesseja, niin se ei ole mahdollista.

Se, että meidän Kuuta kiertävät kappaleet tulevat alas viikoissa tai korkeintaan muutamassa vuodessa johtuu masconeista (mass concentration), ei suinkaan maan häiriöistä. Kuun pinnan alla tiheys vaihtelee suuresti, joten painovoimakin vaihtelee suuresti, jonka seurauksena radat ovat epästabiileja.

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039
Neutroni
asdf

Ne ovat L4 ja L5, mutta eivät nekään ole loputtoman vakaita.

Muistaakseni ne ovat tietyillä ehdoilla (liittyvät massojen suhteisiin ja rataelementteihin) klassisella kolmen kappaleen systeemillä vakaita.

Oolrait. Piti oikein tarkistaa ja niinhän se meni, että kolmesta kappaleesta suurimman pitää olla noin 25 kertaa toiseksi suurimman massainen, eli Maa-Kuu-systeemissä pelittäisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla