Periaatteessa kyllä.

Asia riippuu kuun ja planeetan massasta ja niiden välisestä etäisyydestä. Esimerkiksi Maan Kuulla voisi olla kiertolainen, mutta Marsin kuulla Deimoksella ei.

Matemaattisesti ilmaistuna kuun X ja sen kuun välisen etäisyyden pitää olla pienempi kuin R×(m/M/3)exp1/3, missä m on kuun X massa, M planeetan massa ja R kuun ja planeetan välinen etäisyys. Kaavan ehdon toteuttava Deimoksen kuu kiertäisi Deimoksen sisällä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2006

Vastaaja:


Seppo Mikkola


tähtitieteen dosentti


Turun yliopiston Tuorlan observatorio

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Voiko kuulla olla kuu?

Neutroni 18.08.2014 klo 23:29 asdf 18.08.2014 klo 23:00 Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa lyhyt aikaskaala? Apollojen jämät putosivat matalilta kiertoradoilta viikoissa. En nyt osaa sanoa, mikä on pitkäaikaisin rata, mutta luulisin, että mihinkään satoihin tai tuhansiin vuosiin ei päästä. Eli jos ajatellaan luonnollisten kuiden muodostumisprosesseja, niin se ei ole mahdollista. Se, että meidän Kuuta kiertävät kappaleet tulevat alas viikoissa tai korkeintaan muutamassa vuodessa johtuu masconeista...
Lue kommentti
asdf
Seuraa 
Viestejä11824
Liittynyt16.3.2005

Voiko kuulla olla kuu?

Neutroni 18.08.2014 klo 23:41 asdf 18.08.2014 klo 23:35 Ne ovat L4 ja L5, mutta eivät nekään ole loputtoman vakaita. Muistaakseni ne ovat tietyillä ehdoilla (liittyvät massojen suhteisiin ja rataelementteihin) klassisella kolmen kappaleen systeemillä vakaita. Oolrait. Piti oikein tarkistaa ja niinhän se meni, että kolmesta kappaleesta suurimman pitää olla noin 25 kertaa toiseksi suurimman massainen, eli Maa-Kuu-systeemissä pelittäisi.
Lue kommentti