Kyllä voi.

Ihminen on evoluution aikana sopeutunut hengittämään kaasua, jossa on happea noin 21 prosenttia. Terve ihminen voi hengittää sataprosenttista happea lyhyen aikaa ilman todettavia haittoja, mutta jo noin 15–20 tunnin hengittäminen aiheuttaa joka toiselle keuhkovaurion. Tämän takia tehohoidossa pyritään aina pienimpään mahdolliseen happipitoisuuteen hengityslaitehoidon aikana.

Kun sataprosenttiselle hapelle altistuu kymmeniä minuutteja tai muutamia tunteja, osa keuhkorakkuloista voi jo luhistua kasaan, mikä saattaa huonontaa elimistön hapensaantia. Pitempi altistus johtaa muun muassa keuhkojen tulehdusreaktioon, keuhkojen hiussuonten vaurioon, nesteen vuotamiseen keuhkorakkuloihin sekä lopulta palautumattomaan keuhkovaurioon ja kuolemaan.

Hyvin suuret hapen osapaineet aiheuttavat myös keskushermoston toimintahäiriöitä. Tavanomaista suuremmille paineille altistuvat esimerkiksi sukeltajat. Tavallisin ilmentymä on äkillinen tajunnan menetys ja kouristelu. Veden alla seurauksena voi olla hukkuminen. Ylipainekammiossa tilanne on helposti hoidettavissa vaihtamalla hengityskaasuksi ilma.

Paineilmaa hengittäessä happi muuttuu keskushermostolle myrkylliseksi viimeistään 66 metrin sukellussyvyydessä, sataprosenttinen happi jo kuuden metrin syvyydessä.

Vastaaja:


Timo Jama


anestesiologian erikoislääkäri


Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitokeskus

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti