Kaiken eloperäisen jätteen voi kompostoida, eivätkä myrkylliset kasvit ole mikään poikkeus.

Kasvijätettä hajottavat bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot sekä muut pieneliöt eivät välttämättä kärsi kasvisolujen sisältämistä haitta-aineista. Monet myrkyt vaikuttavat vain tiettyihin eliöihin, joita kasvit yrittävät torjua. Kasvimyrkyt eivät kerry kompostimullasta maaperään, vaan mikrobit hajottavat ne.

Maamme luonnonvaraisessa lajistossa on noin 20 hyvin myrkyllistä kasvia, lievemmin myrkyllisiä moninkertainen määrä. Esimerkiksi kaikki leinikit aiheuttavat syötynä oireita. Enemmän tai vähemmän myrkyllisiä viljeltyjä puutarha- ja huonekasveja on yli 200.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2001

Vastaaja:


Mikko Piirainen


kasvimuseon amanuenssi


Helsingin yliopisto

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
Liittynyt13.3.2008

Voiko myrkyllisiä kasveja kompostoida?

Kysymykseen ei ole yksikäsitteistä vastausta, sillä myrkkykasvien ongelma ei ole ainoastaan niiden maatuvissa kasvinosissa. Jos kompotiin päätyy myrkyllisten tai haitallisten kasvien (kuten jättiläisukonputki) siemeniä niin seurauksena saattaa olla samaisten kasvien leviäminen sinne missä kompostimultaa käytetään. Retiisipenkistä esiin tunkevan putkikasvin tunnistaa helposti mutta muutoin kannattaa olla tarkkana. Ei siis kypsiä tai edes puolikypsiä siemeniä sisältäviä myrkky- tai haittakasveja...
Lue kommentti

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti