Pölyt tarraavat toisiinsa helpommin kuin pisarat. Kuva: Shutterstock
Pölyt tarraavat toisiinsa helpommin kuin pisarat. Kuva: Shutterstock

Tuskin, mutta vannomatta paras.

Se vaatisi sarjan epätodennäköisiä sattumia. Nykynäkemyksen mukaan planeettojen aines on peräisin räjähtäneistä tähdistä, supernovista. Niiden jäännöksistä syntyy uusi keskustähti, ja planeetat kehittyvät sitä kiertävästä protoplanetaarisesta pöly- ja kaasukiekosta.

Jotta vesiplaneetta olisi mahdollinen, protoplanetaarisen kiekon jonkin osan täytyisi olla pelkkää vettä, ja pisaroiden pitäisi kerääntyä isommiksi kappaleiksi planetesimaaleiksi.

Tavalliset planetesimaalit syntyvät pölyhiukkasten törmätessä ja tarttuessa toisiinsa.

Planeetan synnyn viime vaiheessa protoplaneetat kerryttävät massaansa niihin törmäävistä planetesimaaleista. Jos nämä kaikki olisivat vettä, törmäyksissä vapautuva energia höyrystäisi veden ja levittäisi sen avaruuteen. Jos planetesimaalit olisivat jäätä ja hyvin kaukana keskustähdestä ja jos niiden keskinäiset nopeudet olisivat hyvin pieniä, protoplaneetta voisi ehkä kerätä pelkästä vedestä koostuvia planetesimaaleja.

Kaiken kaikkiaan on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että planeetta rakentuisi pelkästä vedestä. Avaruus on tietenkin iso, enkä uskalla ehdottomasti sanoa, ettei sellaista voisi jossakin syntyä.

Vastaajana Mikael Granvik,

planeettatutkija, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2016

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2501
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti