Tekoälyllä kannattaisi vahvistaa kansanvaltaa. Kuva: Shutterstock
Tekoälyllä kannattaisi vahvistaa kansanvaltaa. Kuva: Shutterstock

Konepäättäjä ei tavoita kansalaisten tahtotilaa.

Poliitikkoja ei nykytilanteessa voi korvata tekoälyllä. Tämä johtuu siitä, että tulevaisuutta koskevia päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon kansalaisten tahtotila kokonaisuutena. Tekoäly on edistynyt tulevaisuuden ennustamisessa, mutta päätöksenteon kokonaisvaltainen hahmottaminen on edelleen ihmisen vahvuus.

Konepäättäjien hyödyntämisen sijasta tekoälyllä kannattaa vahvistaa kansanvaltaa. Päätöksenteko voidaan tuoda lähemmäksi kansalaisia. Tekoälyn sekä puhe- ja kieliteknologian avulla miljoonatkin ihmiset voivat halutessaan osallistua päätöksentekoon. Tällä tavalla voidaan vähentää vallan väärinkäyttöä.

Haasteena on järjestää päätöksenteko niin, että ihmisten tahtotilat yhdistetään asiantuntijaosaamiseen. Uuden sillan rakentaminen johonkin paikkaan on poliittinen päätös. Sillan suunnittelu ja rakentaminen on asiantuntijatyötä, ei äänestysten aihe.

Monia asiantuntijatöitä korvataan osittain tekoälyllä yhä enemmän. Esimerkiksi lääketieteellinen diagnoosi ja hoitopäätökset ovat jo siirtymässä koneiden tehtäväksi. Suomalaissyntyinen, Pittsburghissa professorina toimiva Tuomas Sandholm on kehittänyt tekoälyjärjestelmän, joka tekee suuren osan munuaissiirtopäätöksistä Yhdysvalloissa.

Vastaajana Timo Honkela,

digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti