Kun minulle muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran esitettiin tämä kysymys, piti vastata nopeasti ja tiivistetysti.

Vastasin, että höpö höpö. Ilmakehä on kuitenkin niin mutkikas, että periaatteessa mitään uutta näkemystä ei voida noin vain höpö-höpöttää. Pitäisi tutkia ja etsiä vastausta kirjallisuudesta. Tästä aiheesta ei kuitenkaan ole osunut silmiini mitään, joten jouduin edelleen pohtimaan omillani.

Pääosa ilmakehän otsonista on ylhäällä otsonikerroksessa. Vaikka ilma niin korkealla on jo aika harvaa, otsonimäärä on kuitenkin melkoinen. Kuinka pystyisimme valmistamaan ja kuljettamaan tarvittavan kasumäärän?

Otsonikerroksesta purkautuu otsonia alaspäin - aina maan pinnalle saakka - erilaisten sääilmiöiden yhteydessä. Tällaisia purkauksia tapahtuu eri puolilla maapalloa joka päivä. Luulen, että jo yksi purkaus siirtää otsonia alempiin kerroksiin enemmän kuin ihmiskunta voi kuljettaa ylös otsonikerrokseen. Otsonin valmistukseen ja kuljetukseen näin valtavissa määrin liittyisi myös iso joukko ympäristöongelmia, jotka jo itsessään voisivat kumota hyödyn, joka kenties muuten olisi saavutettavissa.

Toinen asia on sitten, olisiko varastojen täydentämisestä hyötyä. Otsonikerroksessa on aina tuhoutunut ja syntynyt otsonia. Siellä vallitsee tasapaino tuottavien ja hävittävien mekanismien välillä. Niin on nykyäänkin. Me olemme vain voimistaneet hävittäviä mekanismeja, ja tasapaino saavutetaan nyt alemmalla otsonitasolla. Jos haluaisimme muuttaa tasapainoia tuottajien eduksi, joutuisimme vakituisiksi tuottajiksi: meidän pitäisi kuljettaa otsonia ylös koko ajan. Tilannetta voisi verrata padottuun altaaseen, jossa pato olisi vesirajan alapuolella. Vesirajaa olisi vaikea pitää korkealla katamalla vettä altaaseen. Olisikohan oikea vastaus se, että ei kannettu vesi kaivossa pysy - varsinkaan, jos kaivo on Atlantiakin suurempi?

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1996

Vastaaja:


Juhani Rinne


tutkimusprofessori


Ilmatieteen laitos

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti