Mikä on myrkkyä meille, on myrkkyä myrkkyä myös koiralle. Kuva: Shutterstock
Mikä on myrkkyä meille, on myrkkyä myrkkyä myös koiralle. Kuva: Shutterstock

Kyllä, mutta myrkynsieto vaihtelee lajista toiseen.

Monet sorkkaeläimet ja jyrsijät käyttävät ravinnokseen suursienten itiöemiä, ja joidenkin Australian pienten pussieläinten ravinto koostuu valtaosin sienten maanalaisista itiöemistä. Useat eläimet syövät myös myrkyllisiä sieniä, mutta myrkynsieto vaihtelee lajista toiseen. Kaikilla sitä ei ole ollenkaan.

Esimerkiksi koirille myrkyllisiä ovat periaatteessa samat sienilajit kuin ihmiselle. Märehtijöillä taas pötsin symbionttiset mikrobit voivat hajottaa sienimyrkkyjä.

Myrkyllisiä yhdisteitä on kehittynyt sienten itiöemiin ainakin osin lisääntymistä varmistamaan. Yhdisteet estävät eläimiä tuhoamasta itiöemiä tai lykkäävät niiden syöntiä, kunnes itiöt ovat kypsiä ja valmiita leviämään. Eläimet voivat myös oppia välttämään myrkyllisiä lajeja, jos syönnistä seuraa myrkytysoireita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sienisääskien toukat käyttävät ainoaksi ravinnokseen itiöemiä, ja ne syövät myös ihmiselle myrkyllisiä lajeja, kuten kärpässieniä, ja ihmisen ruoansulatuskanavaa ärsyttäviä kirpeitä rouskuja. Myös etanat ja kovakuoriaisten toukat syövät myrkkysieniä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itiöemät eivät yleensä ole kauttaaltaan yhtä myrkyllisiä, vaan myrkkyä on usein enemmän heltoissa ja pilleissä kuin mallossa. Myrkkypitoisuus voi myös alentua itiöiden kypsyessä. Oravat taas ripustavat itiöemiä kuivumaan talviravinnoksi oksanhankoihin. Todennäköisesti kuivatus vähentää myrkkyä.

Vastaajana Annamari Markkola,

yliopistotutkija, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2016

Sisältö jatkuu mainoksen alla