Ihmisen ja simpanssin risteytyminen luonnonoloissa vaikuttaa mahdottomalta.

Kahden lajin väliset risteymät ovat yleensäkin melko harvinaisia, sillä niiden tiellä on monenlaisia lisääntymisesteitä. Tällaisia ovat muun muassa maantieteellinen eristyneisyys ja elintapojen ja käyttäytymisen erot sekä fysiologiset seikat.

Ihmisen ja simpanssin välillä ei ole niin suuria maantieteellisiä ja käyttäytymiseen liittyviä eroja, etteivät mies ja simpanssinaaras ainakin periaatteessa voisi paritella keskenään. Ihmisen siittiöt eivät pintaominaisuuksiensa vuoksi kuitenkaan tartu simpanssin munasolua ympäröivään zona pellucida -kalvoon. Tämä on ensimmäinen ja tärkein käytännön este hedelmöitymiselle. Jos hedelmöityminen kuitenkin onnistuisi, seuraavassa vaiheessa ongelmia syntyisi kromosomien pariutumisessa. Epäsuhta ihmisen 46 kromosomin ja simpanssin 48 kromosomin välillä aiheuttaisi häiriöitä alkion kehityksessä tai viimeistään sukusolujen tuotantovaiheessa.

Toinen kysymys on, olisiko ”humpanssi” mahdollista synnyttää kokeellisesti. Siihen on olemassa kaksi mahdollisuutta. Ensimmäisessä simpanssin varhaisen alkion solujen joukkoon lisättäisiin ihmisen soluja (tai toisinpäin), jolloin syntyisi niin sanottu kimeera. Eettiset ja lailliset näkökohdat kuitenkin estänevät sellaisen tuottamisen. Toinen mahdollisuus perustuu kloonaukseen ja geenisiirtoon. Ihmisen tai apinan kloonaaminen on kuitenkin osoittautunut paljon vaikeammaksi kuin lampaan kloonaaminen ja on teknisesti vielä mahdotonta.

Vaikka usein korostetaan, että ihmisen ja simpanssin perimän samankaltaisuus on peräti 98,5–99-prosenttista, lajiutumisen kannalta oleellisia ovat erot genomin rakenteessa ja geenien toiminnan säätelyssä. Genomitasolla yhden prosentin ero vastaa arviolta 40 miljoonaa emäsparimuutosta eli mutaatiota. Ihmisen ja simpanssin genomin emäserojen kirjaamiseen tarvittaisiin 10 000 sellaista A4-sivua, joilla kullakin olisi 4 000 kirjoitusmerkkiä.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2006

Vastaaja:


Jorma Paranko


eläinfysiologian sekä solu- ja kehitysbiologian dosentti


Turun yliopisto