Liittyykö läski sanaan lästi, joka oli ennen käytetty painoyksikkö?

Sanat läski ja lästi muistuttavat ulkoisesti toisiaan, mutta historiallisesti niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Läski on lainaa ruotsin sanasta fläsk, joka tarkoittaa rasvaista sianlihaa, silavaa tai ihraa. Lästikin on lainaa ruotsista, mutta eri sanasta. Sen takana on ruotsin läst, joka on ollut etenkin merenkulussa käytetty tilavuus- ja painomitta. Se on samaa juurta kuin kuormaa tarkoittava lasti, ruotsiksi last.

Entisajan mittojen suuruudet vaihtelivat mitattavan tavaran mukaan, ja myös eri paikoissa mitat saattoivat olla erisuuruiset. Nestemittana lästi oli 12 tynnyriä eli 1500 litraa, viljamittana 18 tynnyriä. Raudan mittana lästi oli 18 kippuntaa eli tapulikaupungissa 2448 kiloa ja maakaupungissa 2570,4 kiloa, noin periaatteessa. Käytäntö saattoi olla muutakin. Muita elintarvikkeita kuin viljaa ja suolaa ei punnittu niinkään lästeinä vaan leivisköinä ja nauloina. Voimme olla tyytyväisiä, että Suomessa siirryttiin 1800-luvun loppupuolella nykyiseen yksinkertaiseen metrijärjestelmään.

Vastaajana

Kaisa Häkkinen, suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto

Tiede-lehden asiantuntijat vastaavat Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa heränneisiin kysymyksiin. Klippejä kysymyksistä jaetaan ohjelman Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/hyvatjahuonotuutiset.