Mars saa lopulta ympärilleen renkaan.  Kuva: Tushar Mittal
Mars saa lopulta ympärilleen renkaan. Kuva: Tushar Mittal

Rengas puolestaan murskautuu ennen pitkää Marsin kamaralle. 

Marsin suuremman kuun Phoboksen kiertorata madaltuu hitaasti kohti emoplaneettaa. Uusien laskelmien mukaan kuu ei kuitenkaan paiskaudu suoraan Marsin pintaan. Todennäköisesti Phobos itse murskautuu sitä ennen ja hajonneista palasista syntyy rengas Marsin ympärille.

Rengas on samantapainen kuin ne renkaat, jotka kiertävät näkyvästi kaasuplaneetta Saturnusta ja heikompina myös Jupiteria, Uranusta ja Neptunusta.

Rengas syntyy ehkä vasta 40 miljoonan vuoden kuluttua. Rengas säilyy Marsin ympärillä ainakin miljoona vuotta – ehkä jopa sata miljoonaa vuotta.

Phoboksen tuhon laskivat Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä työskentelevät Benjamin Black ja Tushar Mittal. Kun Phobos lähenee Marsia, kuu hajoaa palasiksi, tutkijat sanovat yliopiston tiedotteessa, Tämä johtuu muun muassa siitä, että Phobos on höttöinen ja huokoinen.

Lopulta kuu pirstoutuu vähän samaan tapaan kuin repäisty myslipatukka. Murusia ja palasia hajoaa ympäristöön.

Kuun tilalle leviää erikokoisia kiviä ja paljon pölyä. Tämä röykkiö kiertää silti yhä Marsia. Osaset kuitenkin levittäytyvät varsin nopeasti renkaaksi planeetan ympärille.

Isot osat murskautuvat ennen pitkää planeetan pintaan. Jäljet näkyvät pinnalla soikeina kraattereina. Suurin osa planeetan jämistä jää kuitenkin kiertämään planeettaa miljooniksi vuosiksi.

Lopulta myös nämä pienemmät Phoboksen osat putoavat Marsiin ”kuuparvena”, kuten meteroriparvet putoavat Maahan. Punaisen planeetan toinen kuu Deimos selviää, koska se ei lähene Marsia.

Oma Kuumme loittonee maapallosta muutaman sentin vuodessa. Sen sijaan Phobos siirtyy kohti Marsia muutaman sentin vuodessa.

Aurinkokunnassamme vain Triton-kuun tiedetään myös lähenevän emoplaneettaansa eli Neptunusta. Se on siis harvinaista, sillä aurinkokunnasta tunnetaan jo yli 170 kuuta.

Arvioiden mukaan 20–30 prosenttia planeettojen kuista on alunperin lähentynyt emoplaneettaansa. Niiden kohtalo oli tuhoutua ensin ehkä renkaaksi ja sitten avaruuspölyksi, tai sitten osaset iskeytyivät emoplaneetan pintaan.

Jos Phobos hajoaa noin 680 kilometriä Marsin pinnan yläpuolella, se muodostaa kapean renkaan. Ajan mittaan rengas kuitenkin laajenee. Osa siitä yltää Marsin ohueen kaasukehään miljoonien vuosien jälkeen. Jos Phobos hajoaa jo kauempana Marsista, rengas voi kestää satakin miljoonaa vuotta, ennen kuin pirstaleet tulevat alas Marsiin.

Ei ole selvää, näkyisikö syntyvä Marsin rengas Maahan asti. Pöly ei heijasta paljoa auringonvaloa. Esimerkiksi Saturnuksen renkaan osissa on jääpeitettä. Siksi renkaat heijastavat valoa paljon enemmän.

 Phobos-tutkimuksen julkaisi Nature Geoscience.