Mauno Koivisto nousi valtakunnan huippuvirkaan kaikkien aikojen vilkkaimmissa vaaleissa 1982. Sitten valtaoikeuksia alettiin kaventaa. Kuva: Lehtikuva
Mauno Koivisto nousi valtakunnan huippuvirkaan kaikkien aikojen vilkkaimmissa vaaleissa 1982. Sitten valtaoikeuksia alettiin kaventaa. Kuva: Lehtikuva

Innostumme enemmän presidentin kuin varsinaisten poliittisten päättäjien valinnasta.

Suomalaisten enemmistö haluaisi presidentille lisää valtaa, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan, talouspoliittisen ajatushautomon, tuore arvo- ja asennetutkimus.

82 prosenttia toivoisi presidentille paljon valtaa ulkopolitiikassa, mutta sopisi oikeuksia kasvattaa myös sisäpolitiikassa. 60 prosenttia antaisi lisää valtuuksia eduskunnan hajottamiseen, ja yhtä suuri osuus haluaisi presidentille paljon valtaa pääministeriehdokkaan valinnassa.

Mainitut asiat edustavat tehtäviä, joiden hoitoon presidentille suotiin suvereenit valtuudet vuonna 1919, kun Suomi epäonnistuneen kuningasseikkailun jälkeen sai tasavaltaisen hallitusmuodon.

Presidentin valtaoikeuksia alettiin kaventaa 1980-luvulla, kun maamme suuntasi parlamentaristisen päätöksenteon tielle. Vuonna 2000 perustuslakiuudistus vähensi valtaa merkittävästi kertarysäyksellä, ja vuonna 2009 linjattiin, etteivät EU-asiatkaan kuulu presidentille.

Kaiken tämän jälkeen Suomen politiikan tärkein henkilö on pääministeri. Presidentin merkittävin valta liittyy ulkopolitiikkaan, jota hän johtaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Suomalaisia vallan menetys ei ole näyttänyt harmittavan – ei ainakaan vaaleissa. Olemme äänestäneet presidenttiä innokkaasti nimenomaan sen jälkeen, kun valtaa ryhdyttiin riisumaan.

Eduskuntavaalit jäivät taakse

Suomessa on valittu presidentti 20 kertaa. Kuudesti valinnan on tehnyt poikkeuksellisesti eduskunta, joten kansalaiset ovat päässeet uurnille 14 kertaa.

Vuoteen 1988 asti valinta toteutettiin välillisesti, valitsijamiesmenettelyllä. Kansalaiset äänestivät valitsijamiehiä, jotka sitten valitsivat presidentin. Vuodesta 1994 alkaen olemme saaneet äänestää suoraan ehdokkaita.

Alkuaikojen vaaleissa äänestysprosentti pysyi vaatimattomana. Maailmansodan jälkeen päästiin yli 60:n, ja vuonna 1962 Urho Kekkosen toisissa vaaleissa prosentti kipusi 82:een. Sitten se taas putosi.

Kaikkien aikojen prosentti on vuodelta 1982, jolloin presidentiksi tuli Mauno Koivisto. Äänestämässä kävi peräti 86,8 prosenttia äänioikeutetuista. Suurta lukua selittää epäilemättä Kekkosen neljännesvuosisataisen kauden päättyminen. Kansa koki voivansa pitkästä aikaa aidosti valita presidenttiä.

Entä sen jälkeen?  Äänestysprosentti on pysynyt korkeana sittemminkin. Jopa presidentin valtaa merkittävästi leikanneen perustuslain uudistuksen jälkeen kansalaiset ovat olleet valitsemassa presidenttiä innokkaammin kuin todellisia vallankäyttäjiä, kansanedustajia ja kuntapäättäjiä.

Viime kerralla, vuonna 2012, tosin tapahtui notkahdus ja äänestysaktiivisuus jäi hieman edellisen vuoden eduskuntavaaleista, mutta kerrasta ei vielä voi päätellä tulevaisuutta. Jos ennakkoäänestys jotain ennustaisi, voisi nyt odottaa vilkkaita vaaleja. Etukäteen kävi äänensä antamassa 36,1 prosenttia äänioikeutetuista.

Luottamus presidenttiin on luja

Tutkijat ovat perinteisesti selittäneet kansalaisten äänestysaktiivisuutta vaalien valtaoikeudellisella painoarvolla. Presidentinvaaleihin tämä teesi ei päde. Me olemme käyneet äänestämässä innokkaimmin valtakunnan vallattominta vallankäyttäjää.

Korkeana pysynyt äänestysprosentti heijastaa presidentti-instituution kansansuosioita ja kansalaisten luottamusta presidenttiin. Kyselyiden mukaan presidentti on selvästi luotetuin poliittinen toimija – ja ainoa, joka on 2010-luvulla kasvattanut luottamustaan. Viimeisimmässä, vuoden 2015 mittauksessa presidentti sai asteikolla 0–10 luottamusarvosanan 8,2. Hallituksen luku oli 6,1 ja poliitikkojen 5,2.

Muitakin syitä presidentin kansansuosioon löytyy.

 

Lue lisää

Tammikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa valtiotieteilijä, politiikantutkija Lauri Rapeli analysoi presidentti-instituution suosion syitä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.