Suomi 100 -satelliitille riittää vähän hitaampikin vauhti. Kuva: Aalto-yliopisto
Suomi 100 -satelliitille riittää vähän hitaampikin vauhti. Kuva: Aalto-yliopisto

Kaikki eivät mene, mutta tuolla nopeudella moni kosminen ovi avautuu.

Jos pystyy saavuttamaan maanpäällisiin nopeuksiin verrattuna huiman 35 000 km/h nopeuden eli 9,7 km/s, pystyy tekemään monia mielenkiintoisia avaruusmatkoja. Tuota suuruusluokkaa ovat useat niin sanotut kosmiset nopeudet, jotka kuvaavat pakonopeuksia.

Ensiksikin jo noin 7,9 km/s riittäisi pitämään avaruusmatkaajan Maata kiertävällä ympyräradalla. Korkeammalla jo alhaisempikin nopeus riittäisi. Esimerkiksi 600 kilometrin korkeudella ympyrärataa kiertävän satelliitin, kuten Suomi 100 -satelliitin ratanopeus on 7,6 km/s. Nopeutta olisi siis yllin kyllin satelliitin ohittamiseen.

Runsaat 9 km/s auttaa myös tekemään Maan ulkopuolisia avaruusmatkoja, sillä tuolla nopeudella pääsee tarvittaessa pakoon planeetoilta. Se ylittää pakonopeuden Merkuriuksessa (4,3 km/s) ja Marsissa (5,0 km/s) ja on lähellä pakonopeutta Maassa (11,2 km/s) ja Venuksessa (10,4 km/s).

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lisäksi noilla nopeuksilla pääsee seuraamaan planeettoja, sillä nopeus on lähellä Saturnuksen ratanopeutta (9,7 km/s) Auringon ympäri. Myös Uranuksen (6,8 km/s) ja Neptunuksen (5,4 km/s) seuraaminen onnistuisi. Maan ratanopeuteen (29,8 km/s) tai muiden Saturnusta lähempien planeettojen seuraamiseen tuo nopeus ei kuitenkaan riitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos halutaan tehdä eksoottisempi avaruusmatka aurinkokunnan ulkopuolella, niin tarvitaan kuitenkin hieman lisäpotkua, sillä nopeuden olisi oltava noin 42 km/s. Kun lähdetään Maasta ja hyödynnetään Maan ratanopeutta, jo alhaisempikin nopeus 17 km/s riittää. Vielä kaukaisempaan matkaan Linnunradan ulkopuolelle tarvitaan tätäkin suurempi nopeus.

Auringosta lähteviä sähköisesti varattuja hiukkasia, eli aurinkotuulta, vastaan tuolla nopeudella ei kannata lähteä kilpailemaan, sillä aurinkotuulen nopeus on tyypillisesti yli 400 km/s.

Nopeuksien merkitystä arvioidessa kannattaa muistaa se, että kappaleiden nopeudet ovat suhteellisia. Tämän vuoksi nopeasti tai hitaasti liikkuminen riippuu sitä, mihin liikettä verrataan.

Vastaajana

avaruustutkimuksen ja -tekniikan professori Esa Kallio, Aalto-yliopisto 

Tiede-lehden asiantuntijat vastaavat Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa heränneisiin kysymyksiin. Klippejä kysymyksistä jaetaan ohjelman Facebook-sivulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla