Mursu pystyy jopa juosta pyrähtämään räpylillään.  Kuva: Ansgar Walk
Mursu pystyy jopa juosta pyrähtämään räpylillään. Kuva: Ansgar Walk

Raajat ovat kompromissi vesi- ja maaelämän välillä. 

Mursu kuuluu hylje-eläimiin eli eväjalkaisiin. Käpälöiden sijaan puhutaankin räpylöistä. Päälle päin näkyy vain räpylät, sillä raajojen ylemmät luut ovat kehon sisällä piilossa.

Mursun lyhyet raajat ovat eräänlainen kompromissi maa- ja vesielämän välillä. Raajojen on oltava tarpeeksi lyhyet, etteivät ne haittaa virtaviivaista sukeltamista, mutta sen verran pitkät kuitenkin, että niillä voi polskia vedessä ja liikkua myös maalla. Mursuhan pötköttelee lähes kolmanneksen elämästään maalla tai jäällä. Valailla takajalat ovat pieniä surkastumia lukuun ottamatta kadonneet evoluution saatossa, koska niiden ei tarvitse enää kiivetä maalle synnyttämään ja lepäämään.

Mursun uinti saa voimansa takaräpylöistä, kun taas eturäpylöilä se pääasiassa ohjaa menoaan. Liukkaalle jäälautalle kapuamiseen mursu käyttää räpylöiden lisäksi myös pitkiä syöksyhampaitaan. Tästä kertoo myös sen tieteellisen nimi Odobenus rosmarus, joka suoraan käännettynä tarkoittaa hampaillaan kävelevää merihevosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maalla mursu pystyy kääntämään takaräpylänsä muhkean vartalonsa alle niin, että se voi kävellä neljällä raajallaan, jopa juosta pyrähtää mursumaisesti. Maalla se liikkuu jouhevammin ja nopeammin kuin varsinaiset hylkeet, kuten vaikka norppa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajana

Mervi Kunnasranta, erikostutkija, Luke 
 

Sisältö jatkuu mainoksen alla