Toinen luonto
Kuvitus: Petri Rotsten
Kuvitus: Petri Rotsten

On arvoitus, mitä yksi yleisimmistä kaupunkinisäkkäistä puuhaa talvella.

Kävelen puistossa Helsingin Kalliossa. Pensaiden alla on useita pesäkoloja, joista vipeltää rottia sisään ja ulos. Ne napsivat ihmisten jättämiä pähkinöitä ja ranskalaisia.

Kohta niistä ei näy jälkeäkään. Pesäaukot eivät ole käytössä eikä kulkureittejä voi erottaa. Mihin kaikki rotat katoavat talveksi?

Vasta viime vuosina biologit ovat alkaneet tutkia kunnolla kaupunkien luontoa, ja syystä. Yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupungeissa ja väkiluku kasvaa. Tämä tarkoittaa, että maailmassa on jatkuvasti yhä enemmän kaupunkia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaupungit voivat olla todellisia monimuotoisuuden keskittymiä. Esimerkiksi Helsingin metsät ovat lajikirjoltaan ja uhanalaisten lajien runsaudeltaan aivan eri luokassa kuin tavallinen suomalainen talousmetsä. Lajimäärä itsessään on kuitenkin vain yksi luku. Tulokaslajien takia kaupunkilajisto tuntuu olevan hyvinkin samanlainen ympäri maailman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koska kaupunkiluontoa on tutkittu vähän, avoimia kysymyksiä on paljon. Mikä määrittää, mitkä eläimet tai kasvit menestyvät kaupungeissa? Miten kaupungeissa voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta? Miten ihmisten toiminta vaikuttaa kaupunkieliöihin? Ovatko kaupungit keskenään samanlaisia elinympäristöjä?

Kaupunkilajiston luonnonlait ovat vielä selvittämättä, mutta yksittäisiä tutkimuksia on paljon. Tiedämme jo, että kaupungeissa tapahtuu kaikenlaista mielenkiintoista ja omituistakin. Yksi kiinnostavimpia ilmiöitä on ihmisen suuntaama evoluutio.

Ihmisen läheisyys voi esimerkiksi muuttaa eläinten kallon muotoa. Kaupungeissa luonnonvalinta suosii niitä yksilöitä, jotka eivät stressaannu ihmisistä – eli ne ovat kesympiä.

Koska kesyys on ominaisuus, joka yksilönkehityksessä liittyy alkion solujen varhaiseen liikkumiseen, kesyyden evoluution takia eliöt muuttuvat muutenkin. Esimerkiksi newyorkilaiset hiiret ovat tylppäkuonoisempia kuin säikyt maalaisserkkunsa.

Rotat ovat selvinneet ihmisen kanssa hyvin, sillä ne ovat osanneet oppia, muuntua ja käyttää hyväksi kaupungin mahdollisuuksia. Keväällä lumen sulettua rottien pesäkoloilla näkyy taas kaivuun jälkiä.

Newyorkilainen rottatutkija Jason Munshi-South kertoi, että heilläkin rotat häviävät puistoista ilman kylmetessä ja palaavat keväisin. Hekään eivät tiedä, mitä yksi kaupunkien yleisimmistä nisäkkäistä ja läheisimmistä naapureistamme tekee talvella.

Omissa mielikuvissani rotat pakkaavat pakkasten tullen kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttavat viemäreihin. Muuttolintujen lisäksi kaupungissa saattaa asua muuttojyrsijöitä.

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.
Tokilogi
Seuraa 
Viestejä2806

Tuomas tekee tutkimusta, jossa noella päällystettyjä levyjä on sijoitettu rottien kulkuväylille, jalanjäljistä voi sitten arvioida rottien määrää.

Rotat tarvitsevat vettä joka päivä ja myös ruoka maistuu varsinkin illalla ja aamulla. Päivät ne nukkuvat, paitsi jos joutuvat etsimään ruokaa.

"Rotat lisääntyvät nopeasti kaupungin viemäriverkostossa ja pääsevät sitä kautta leviämään koko kaupungin alueelle.
Rotta pystyy kaivautumaan helposti ulos viemäristä puistoihin ja muille julkisille paikoille, eikä niiden hävittäminen usein onnistu, ennen kuin rottakanta viemäreissä saadaan romahtamaan."

http://www.finpest.com/

Rotat kaivavat pitkiä käytäviä maan alle viemäreiden tarkastuskaivoista, osa niistä jatkuu puistoihin tai muille julkisille paikoille, missä on pulumummoja niitä ruokkimassa.

Viemäreihin kerääntyy rasvaa ja muuta syötäväksi kelpaavaa ja kun sieltä löytyy vettäkin ja käytöstä poistuneita putkia ja tunneleita, varmistaa se että rottia on jatkossakin.

Rotat pitäisi siksi hävittää viemäreistä kun ilmat viilenevät, mikä parhaiten onnistuu linkin takaa löytyvällä ansalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla