Kimalaiset arvostavat maitohorsmaa, jota jotkut ihmiset haukkuvat rentun ruusuksi. Kuva: Getty Images
Kimalaiset arvostavat maitohorsmaa, jota jotkut ihmiset haukkuvat rentun ruusuksi. Kuva: Getty Images

Kymmenkunta entsyymiä ja pari geeniä tekee oransseja, punaisia ja sinisiä terälehtiä.

Yllättävää kyllä, kukkien ihmeellisten värien taustalla piilee aika yksinkertaista kemiaa. Muutamat geenit ohjaavat tuotantoa, jossa syntyy entsyymejä. Ne puolestaan vastaavat kasvipigmenteiksi kutsuttujen yhdisteiden valmistuksesta, sanoo kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta.

Värit ovat seurausta siitä, miten valo heijastuu ja imeytyy pigmentteihin. Niihin kuuluu esimerkiksi flavonoidien suuri suku, jolla on paljon tehtäviä kasveissa. Sen jäsenistä antosyaanit antavat terälehdille oranssin, punaisen ja sinisen sävyjä. Tutkijat ovat tunnistaneet luonnosta yli 300 erilaista antosyaania. Kemiallisesti väreissä on vain pieniä eroja.

Ensimmäinen Tiede Luonto -lehti käsittelee myös sitä, mitä tiedämme pölyttäjien lempiväreistä. Ihmisen on mahdoton hahmottaa, miltä luonto näyttää hyönteisten silmissä. Emme näe ultravioletin aallonpituuksia kuten ne. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tiede Luonto kertoo myös erikoiset tarinat mustan tulppaanin, oranssin petunian ja sinisen ruusun jalostamisesta. Ja mikä mahtaa olla Suomen sinisin kukka?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla