Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Sananmukaisesti ruotsista.

Innokasta kirjojen lukijaa voi nimittää leikillisesti kirjatoukaksi tai lukutoukaksi. Nimityksistä vanhempi on kirjatoukka, joka on tullut käyttöön 1800-luvun lopulla ruotsin bokmal-sanan suomalaisena vastineena. Sana puuttuu Elias Lönnrotin suuresta suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta, mutta se on lisätty vuonna 1886 painettuun lisävihkoon. Sana on kuitenkin vakiintunut vasta 1900-luvun alkupuolella, ja sen rinnalla on käytetty muitakin ilmauksia, muun muassa kirjakoi ja kirjanmärehtijä.

Ruotsin mal merkitsee sananmukaisesti koita, jonka toukat ovat yleisesti tunnettuja tuholaisia. Kirjojen ja pölyisten kasvikokoelmien kimpussa on vanhoina aikoina häärinyt monia tuholaisia, joiden nimityksiä on eri kielissä käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien ja kahmivien harrastajien nimityksinä. Tällaisia ”kirjamatojen” nimityksiä ovat esimerkiksi saksan Bücherwurm, ruotsin bokvurm ja englannin book-worm. Nämä kuten myös suomen kirjatoukka ovat monitulkintaisia, koska sama nimitys on voinut viitata sekä todelliseen tuholaiseen että bibliomaaniin. Niinpä kirjatoukan rinnalla on 1900-luvun alkupuolella otettu käyttöön yksiselitteisempi lukutoukka, joka voi viitata ainoastaan lukevaan ihmiseen.

Vastaajana Kaisa Häkkinen, suomen kielen professori, Turun yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2015

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla